Elämä tuntuu keksivän uusia kuvioita niitä pyytämättä. Työnkuva vaihtuu ikävien asioiden vuoksi ainakin hetkeksi. Siis minulla kaikki ok, mutta toisaalla eletään ikäviä aikoja ja on minun vuoro astua remmiin hetkeksi.
Mahdollisuus on hieno ja upea luottamuksen osoitus, mutta näin ei olisi toivonut sen menevän.
Olen aiemminkin kirjoittanut ja pohtinut elämän yllätyksellisyyttä, koskaan ei voi laskea tai suunnitella elämäänsä tarkalleen.
Toivon voimia työtoverilleni suuren ikävän keskellä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti