Demari-Taru

torstai 21. marraskuuta 2019

Ratkaisukeskeisiä täsmätoimia

Otsikoissa ovat viime päivinä olleet rinnakkain niin koulupudokkuus, vanhustenhoito kuin säästöt ja sopeuttamisohjelma. 
On erittäin hyvä, että asiat nostetaan esille ja sopeuttamisohjelman tärkeimpänä tehtävänä on saada aikaan uusia  toimivia palveluja. Toimivien palveluiden  tulee olla asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia.
Peruspalveluja tukevia palveluja tulee kehittää  verkostomaisesti toimiviksi nopeiksi täsmäpalveluiksi. Niiden tavoitteena on vahvistaa perustason keinoja ja toimia ratkaisukeskeisesti ennen kuin päädytään raskaisiin ja kalliisiin toimenpiteisiin.

Tämä pätee niin perhe-kuin vanhuspalveluihin. Tällä hetkellä esimerkiksi koulupoissaoloihin on vaikea tarttua, sillä vaikka yleisesti luullaan niin poissaolot eivät yksinään välttämättä riitä lastensuojelun toimenpiteiden alkamiseen. Tähän tarvitaan niitä täsmätoimia, ennen kuin päädytään erittäin hintaviin kodin ulkopuolisiin sijoituksiin, kuten valitettavan usein tällä hetkellä vielä käy. 
Meillä on jo olemassa olevia toimivia ratkaisuja Suomessa, joita voidaan hyödyntää ja suunta siihen näyttäisi jo olevan Turun kaupungissa. Kaupungin omien palveluiden käyttö ja kehittäminen on kustannustehokkaampaa ja työntekijöiden osaaminen pääsee esiin. Työskentely yhdessä kolmannen sektorin kanssa voisi olla myös ratkaisu puuttua nopeasti täsmätoimin koulupoissaoloihin. Näistä esimerkkeinä jo hyvää tekevät Icehearts ry, Vamos- projekti  ja monet muut Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt. Toimintaan tarvitaan ketteryyttä ja aitoa yhteistyötä toimijoiden kesken. Tästä hyötyy niin perheet kuin koulun aikuiset; opettaja voi keskittyä tällöin perustyöhönsä  eli opettamiseen ja kasvattamiseen.

Moniammatillisuus ja asiakaslähtöisyys ovat myös vanhuspuolen avainsanoja. Ei ole olemassa yhtä isoa joukkoa vanhuspalvelujen tarvitsijoita, vaan  on yksilöitä erilaisine tarpeineen.
Tällä hetkellä kotihoidon työntekijät uupuvat, kun heille kasautuu asiakkaiksi ihmisiä, joiden palveluntarve on toista. Niin asiakas kuin työntekijä kärsii tilanteesta. Meillä on jo käytössä palvelutarvearviointi ja sen merkitystä tulee korostaa. Tarvitsemme välimuotoratkaisuja ja niitä täsmätoimia myös vanhuspalveluihin, tästä yhtenä esimerkkinä Kaarinassa hyvin toimiva perhehoitokylä.

Moniammatillisuus ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että pahimmillaan palavereissa istuu kymmenkunta virkamiestä, vaan yhteiset digitaaliset alustat tiedon jakamiseen tulee ottaa käyttöön niin työntekijöiden järkevän ajankäytön  kuin talouden näkökulmasta.
Näiden niin inhimillistä kuin taloudellista  säästöä tuovien uudistusten eteenpäin vieminen vaatii vain lujaa tahtoa ja johdonmukaista toimintaa kaupungin taholta.

torstai 31. lokakuuta 2019

Keitä ne on ne Arkean.....

Olemme saaneet lukea viimeisten viikkojen aikana lehdistä siitä, että myös Turussa käydään tiukkaa vääntöä työehtosopimuksen vaihdosta. Kyseessä on otsikossa mainittu kaupungin omistama yhtiö Arkea.  Asiasta puhutaan ylätasolla, puhutaan miten se vaikuttaa kokonaisuutena ja miten se kohdentuu Arkean liiketoimintaan. Puhutaan hävityistä kilpailutuksista, kerrotaan prosenteista.

Mutta mitä se tarkoittaa yksilötasolla? Arkea on nimitys yhtiölle, mikä työllistää suuren määrän henkilöitä. Päässäni soi tänään korvamatona  ”Keitä ne on ne sankarit” - biisi. Samaan aikaan lukiessani lehteä mietin, että keitä ne on ne Arkean arjen ahertajat. Nuo henkilöt ovat yksiä meistä muista. He ovat isiä, äitejä, puolisoita, yksineläjiä.  He ovat mm. niitä, jotka heräävät aamulla valmistamaan ruokaa lapsille ja vanhuksille. Niitä, jotka jäävät iltamyöhään valmistelemaan seuraavaa päivää. Niitä, jotka tekevät hommansa pienellä porukalla. Nuo Arkean ihmiset ovat niitä, jotka huolehtivat, että meidän julkisissa paikoissa on  niin puhdasta kuin minimitunneilla ehtii tehdä. He ovat niitä rautaisia ammattilaisia, joilla on on kiinteistöjen automatiikka hallussa.
He ovat niitä, jotka tekevät työtä mikä huomataan vasta kun sitä ei tehdä. Se huomataan kun kouluissa ja päiväkodeissa ei tule ruoka pöytään, vessapaperit puuttuu ja käytävillä on puolet valoista pimeänä.

Nämä kaikki edellä mainitut työt tehdään jo nyt matalilla palkoilla. Kiinteistönhoito maksaa (yhden henkilön palkka) reilut 1700 euroa ja keittiössä ja siivouksessa ei päästä edes siihen. Nämä ahertajat ovat varmasti palkkansa ja lomansa ansainneet, enemmänkin heille soisi. Nyt moni heistä miettii iltaisin nukkumaan mennessään tulevaa ja onko haettava uutta työpaikkaa, riittääkö rahat kun haittakorvaukset muuttuu, mistä maksan hoitomaksut ja saanko itsekseni kaikki maksettua.

Arkean väki tuntee kaupungin tilat ja toimintaympäristön. Me tarvitsemme heidän sitoutuneisuuttaan ja osaamistaan. Yhtiön ottaminen kaupungin in house - yhtiöksi olisi yksi keino varmistaa toiminnan jatkuvuus ja samalla taata työntekijöiden nykyiset sopimusehdot.

Näitä ne on ne Arkean ahertajat. Heidän ansiostaan saan huomennakin mennä siivottuun työhuoneeseen, missä kaikki toimii ja lounastakin on tarjolla. Kiitos ja anteeksi, että olette nyt tässä tilanteessa.

maanantai 17. kesäkuuta 2019

Hulevesimaksu yhdenvertaiseksi



Alla tänään jättämäni valtuustoaloite, mitä tukee koko sosialidemokraattinen ryhmä:

Aloite kertaluonteisesta hulevesimaksusta luopumiseksi

 

Turun kaupunginhallitus on päättänyt, että kiinteistöille kohdistetaan hulevesimaksu. Maksu koostuu 50 euron perusmaksusta sekä tontin käyttötarkoitukseen ja kokoon perustuvasta luokkakohtaisesta kertoimesta.

 

Perusteluina maksulle on se, että hulevesien osuus on poistettu Turun Vesihuolto Oy:n liittymismaksuista vuoden 2017 alusta lähtien, minkä laskennallinen kustannusvaikutus vuodelle 2017 oli noin -500.000 euroa. Lisäksi jäteveden verotonta hintaa alennettiin vuoden 2017 alusta lähtien 3 senttiä/kuutio ja sen laskennallinen kustannusvaikutus on ollut 350.000 euroa. Niille asiakkaille, jotka eivät saa vähentää arvonlisäveroa, on alenema ollut 4 senttiä/kuutio.

 

Tähän saakka kaikki ovat maksaneet siis jäteveden hinnassa puhtaan veden mittaroituun litrakulutukseen perustuvaa hulevesimaksua riippumatta siitä, tuleeko kiinteistöltä hulevettä tai ei. Tällä hetkellä sadevesiä johdetaan hulevesiviemärin sijasta jätevesiviemärin kautta puhdistamolle. Lisäksi kaupungilla on velvoite vähentää hulevesien johtamista jätevesiviemäriin ja ennaltaehkäistä siten puhdistamattoman jäteveden ylijuoksutuksia satama-altaaseen.

 

Perustelut sinänsä ovat ymmärrettävät, mutta tällaisten erillismaksujen kohdentaminen yksityistalouksiin ei vastaa yhdenmukaiseen kaupunkisuunnitteluun ja asukastasa-arvoon ja tämä on tie siihen että kertaluontoiset maksut yleistyvät. Mikäli ja kun hulevesien ohjaus koskee koko kaupunkia, tulisi maksun kohdistua tasapuolisesti esim. verotusluontoisena koko kaupungin alueelle. Yksittäiset taloudet ovat myös epätasa-arvoisessa asemassa riippuen talouden asukasmäärästä; yksinasuva maksaa saman kuin isompi perhekunta.

 

Turun Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että kertaluonteisesta hulevesimaksusta luovutaan ja siirrytään veroperusteiseen yhdenvertaiseen, kaikkia turkulaisia koskevaan taksaan.

 

 

Turussa 17.6.2019

lauantai 30. maaliskuuta 2019

Vaalihuumaa

Tänään oli vaalikadun avajaiset. Suurin osa ehdokkaista on kuitenkin  tehnyt kampanjointia jo pitkään. Itse en tällä erää lähtenyt kisaan mukaan.

Arvostan todella kaikkia heitä, jotka antavat oman vapaa-aikansa oman viiteryhmänsä asioiden eteenpäin viemiseen. Sitä on kampanjointi; sillä tuodaan esiin  tärkeitä asioita.

Olen aina ihmetellyt mistä kumpuaa ajatus, että "poliitikot ajavat vain omaa etuaan." Mitä etua kanpamjoinnista on? Sitä tehdään  vapaaehtoisesti vapaa-ajallaan ilman minkäänlaista korvausta. Suurin osa jopa tietää, ettei mene läpi ek -vaaleissa, mutta pitää tärkeänä että saa asiaa näkyville ja nostaa oman poliittisen ryhmän arvomaailmaa esille.

Kansanedustajuus on työ. Vaativa työ, missä vaaditaan laajaa osaamista metsien pinta-alaverotuksesta perustuslaillisiin asioihin. Toivoisin sen työn arvostuksen palauttamista ja ymmärrystä, mitä kaikkea tuo työ vaatii. Kun annat äänesi, niin muistathan tämän.

Omasta joukkueesta löytyy loistavia ehdokkaita hoitamaan asioitamme valtakunnallisesti. Vaihtoehtoja löytyy. 

Niistä muutamia suositellakseni sanoisin, että jos arvostat laajaa asiantuntemusta, niin Aki Linden nro 45 on sinun ehdokkaasi.

Jos vaakakupissa painaa työikäisen, aikuisen ja maailmaa nähneen naisen näkökulma, niin silloin äänesi kannattaa antaa asioihin paneutuvalle Tyksin tehohoitaja Nina Kalliolle nro 40
Sinulla on myös mahdollisuus saattaa äänelläsi nykyinen varakansanedustaja, pitkän linjan kuntaosaaja Mika Maaskola nro 46 maaliin.
Nuorten äänen puolestaan tuo rohkeasti esille Viivu Seila, nro 48.
Tehkää viisaita äänestypäätöksiä.Äänestä paremman ja reilumman Suomen puolesta.

maanantai 15. lokakuuta 2018

Se todellinen Perno-Pansio

HS:n Sunnuntai-liitteessä 14.10 oli juttu ”Telakan varjossa.”
Pansiolaisena olisin toivonut toistakin näkökulmaa. Meillä asuu rinnakkain hyvin erilaisia ihmisiä yhteen hiileen puhaltaen. Asukastoiminta on aktiivista ja alueella on viime aikoina tapahtunut paljon. Juttu on puhututtanut paljon meitä alueen asukkaita ja aiheuttanut  mielipahaa pitkäaikaisille tavallisille, työssäkäyville asukkaille, joita kuitenkin suurin osa meistä on. Työttömyys on aina tragedia, sillä ei tulisi mässäillä.
Ymmärrän lähtökohdan, että raflaavampi juttu saadaan näistä lieveilmiöistä. On myös hyvä, että jutussa nousee esiin se, että telakkatyöläisillä ei ole kiinnekohtaa Suomeen ja se näyttäytyy välinpitämättömyytenä ympäristöä kohtaan, tuo mukanaan yksinäisyyden tilalle päihteet jnejne. Jutussa mainittu pubi on virolaisomistuksessa ja asiakaskunta pääosin samalta suunnalta. Se ei kerro Pansiosta tai pansiolaisista, se kertoo surullista tarinaa alle työehtosopimuksen sopimusten tekevistä pienipalkkaisista duunareista. Inhorealistiset kuvat tukevat negatiivista mielikuvaa.
Telakan kotimaisen työn työllisyysaste on tällä hetkellä enää hiukan reilu 40%. Alueelle on yritetty parikin kertaa rakentaa Olkiluodon tapaisia parakkikyliä, mutta niin työläisten kuin alueen onneksi ne on saatu torpattua. Olkiluoto antaa surullisia esimerkkejä siitä, miten segregaatio toimii.
Itse näen Pansio-Perno -alueen voimakkaana yhteistoiminnan paikkana. Meillä tunnetaan toisemme ja pidetään huolta yhteisesti alueen asioista ja asukkaista. Alueella on mahdollisuus päästä rantaan toisin kuin jutussa väitetään. Asukkaiden sitkeän toiminnan tuloksena vuosi sitten avattiin laituri, mistä pääsee niin uimaan kuin kalastamaan. Perno-Pansio –alueella on suojeltu Bryggmanin suunnittelema asuinalue ja meitä ympäröi laajat tammimetsät. Asumme meren äärellä, loistavien ulkoilumaastojen vieressä.
Olen usein todennut, että milloinkahan grynderit tajuavat, että meillä on Pansiossa alue kuin Helsingin Kallio lisättynä meren läheisyydellä ja upeilla luontoarvoilla. Toivottavasti Helsingin Sanomien luoma vääristynyt kuva ei vaikuta alueen kurjistumiseen ja kiinteistön hintojen laskuun.

maanantai 6. elokuuta 2018

Jalkautuva ja verkostoituva moniammatillinen työ oppilaitoksissa


Turun Sanomat uutisoi 6.8.18 kaupungissa kesäkuussa tehdystä päätöksestä psykiatristen sairaanhoitajien jalkauttamisesta kouluihin.  Tämä oli erityisen hieno uutinen oppilaitosten kannalta, sillä nostimme asiaa koulupuolella esiin jo alkuvuodesta 2016 Kaste II –hankkeen loppuessa.
Kaste II- hanke oli sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma, jonka tarkoituksena on uudistaa ja johtaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa (STM 2014). Hankkeen tavoitteena on kehittää ja juurruttaa uudenlaisia tapoja palveluiden tuottamiseen.
Yhtenä näistä oli ohjelman sisällä toteutettu Jave –hanke ( jalkautuva ja verkostoituva oppilashuolto)  minkä pääasiallinen tarkoitus oli olla tukena ja linkkinä koulun, kodin, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Tässä mallissa psykiatrisen sairaanhoidon ammattilaiset olivat jalkautuneet kouluihin.
Turussa jave –toimintaan pääsi mukaan Puropellon yläkoulu.
Toiminnan tarkoituksena oli nuorten psyykkisten ongelmien varhaisempi tunnistaminen ja ennaltaehkäiseminen, nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon lähettämisen tarpeen väheneminen ja huostaanottojen tarpeen ennaltaehkäisy. Työ tehdään nuoren lähiympäristössä eli kotona ja koulussa, jotta kynnys sitoutua yhteistyöhön on mahdollisimman matala. Toiminta tuki myös koulujen moniammatillisuutta ja opettajien kasvatustyötä. Selkein onnistumisen mittari javessa oli kuitenkin se, että lähetteitä nuorten psykiatrian poliklinikalle tehtiin aiempaa vähemmän. Tästä syntyi niin taloudellista kuin psyykkistä etua niin kunnalle kuin yksilölle ja perheille
Opettajan koulutus tähtää aineen opettamiseen ja kasvatukseen, ei niinkään erityistarpeisiin, joihin tarvitaan sosiaali- ja terveyspuolen asiantuntijuutta. Opettajan tulee saada käyttää ammattitaitoansa siihen, mihin hän on kouluttautunut ja on oppilaan oikeus saada terveys- ja sosiaalipalveluja henkilöiltä, joilla on siihen asiaan pätevyys.
Koulun todellinen moniammatillisuus tarkoittaa sitä, että palvelut ovat koulussa, siellä missä lapset ja nuoret ovat. Palvelut tulee tuoda lähelle ja luopua pois lähettämisen kulttuurista, mikä on valitettavan usein yleinen toimintatapa.
Kun työ tulee lähelle nuorta ja perhettä, niin säästytään monelta välilliseltä kustannukselta. Verkostoituvan työn yhtenä puolestapuhujana on myös se, että näin perheet tavoitetaan ja nuorten tilanne kartoitetaan nopeammin. Kustannustehokkuuden lisäksi se on inhimillisempää, koska toiminta on keskitetympää eikä apua haeta usealta eri sektorilta useiden eri ihmisten kanssa. Verkostoituva työ tuo mukanaan jäsenneltyä toimintaa, minkä ensisijainen tavoite on saada apua perille riittävän nopeasti ja fokusoituneesti.
On hienoa, että kouluja ja nuoria kuunneltiin tässä asiassa.


sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Pari ajatusta alkoholilaista

Asioissa on aina useampi näkökulma ja siksi ne herättävät keskustelua. Ymmärrettävää. Alkoholilain uudistaminen nostatti tunteita ja aiheutti runsaasti keskustelua. Puolesta ja vastaan, tilastoin tai mutu-tiedolla. Minua tässä ihmetyttää lähinnä se, miten tärkeäksi tämä kesksutelu nousi, monen muun jäädessä taustalle kuten esim. työttömien aktiivimalli. Alla  muutama sana laista; puolesta ja vastaan.

Uudessa alkoholilaissa on hyvää se, että se tukee pienpanimoita vapauttamalla tuotteiden  ulosmyynnin. Yrittäjyyden tukeminen tässä muodossa on erittäin hyvä asia ja tällä päätöksellä voi olla myös kerrannaisvaikutus maaseutumatkailun nosteeseen.

Uuden alkoholilain kannattajat perustelevat usein asiaa sillä, että muissa maissa missä on viinitkin ruokakaupassa, ei juurikaan näy humalaisia kaduilla. Perustelu on ontuva. 
Se ei tarkoita, etteikö siellä kukaan joisi humalahakuisesti, Juominen on vain mahdollista tehdä kotona sen ruokakaupasta haetun viinin kanssa. Ymmärrän myös sen, että ihmiset joilla ei ole ongelmaa ja eivät ole läheltäkään seuranneet alkoholin suurkulutusta eivät näe sitä muuallakaan. 

Mutta tosiasia on se, että  naapurin rouva voi hyvinkin tissutella viiniä joka ilta, koska ei voi olla ilman sitä. Työkaverisi voi koko päivän odotttaa milloin saa avata ensimmäisen olutpullon. Eläkkeellä oleva sukulainen ei välttämättä ole väsynyt iästä johtuen. vaan mahdollisuudesta vetää brenkkua milloin vaan. 
He eivät ole näitä puistojen miehiä ja naisia, jotka viina on vienyt jo aikaa sitten. Muttta näitä kotona juovia on paljon. En sano, että alkoholilaki nostaa tätä määrää, mutta on tunnustettava, että tuo joukko on jo iso. Alkoholisti on taitava piiloutuja ja tarinoiden keksijä. Usein se voi olla vuosia piilossa jopa omalta perheeltä. Alkoholin parempi saatavuus edesauttaa tämän joukon sairastumista. 

Puhutaan Alkon monopoliasemasta pahana. Unohdetaan, että se on puhdasta tuloa valtiolle. Kun osa kaupasta siirtyy muualle, niin verotulot jäävät pienemmiksi. Tämä on suoraan pois esim A-klinikkatoiminnasta.

Mietin sitä, että sen jälkeen kun tupakkalaki tiukkeni, niin sen jälkeen tupakointi on vähentynyt huomattavasti mikä on erittäin hyvä asia niin yksilön kuin kansanterveyden kannalta. 
Uusi alkoholilaki on askel lisääntyvään vapauteen.  Uskon, että viinit ovat ajanmyötä ruokakaupossa. Mahtaako tällä vapauttamisella kuitenkin pitkässä juoksussa olla käänteisvaikutus verrattuna tupakkalakiin?