Demari-Taru

perjantai 22. elokuuta 2014

Hämmästyttää, kummastuttaa

Jaksan taas idealistina hämmentyä poliittisesta keskustelusta. Vaikuttaa siltä, että niin politiikan sisällä kuin ulkopuolellakin politiikka nähdään henkilöiden ja puolueiden kisana. Kuka löytää mediatrendikkäimmät aiheet, kenellä on eniten nippelitietoa tai kenen ulkoinen habitus kelpaa parhaiten seurapiirisivustoille. Puolueiden välillä käydään väittelykisaa iltapäivälehtimäisesti. Nyt sitten oikeesti: politiikalla hoidetaan Suomen ja kuntien ja sitä kautta suomalaisten asioita. Politiikan tarkoituksena on hoitaa taloutta, millä kustannetaan ja pyöritetään yhteiskuntaa. Minä ainakin haluan, että minun asioistani on päättämässä henkilöitä joilla on halua ottaa asioista selvää. Henkilöt, jotka ymmärtävät miten miljardiluokan päätökset vaikuttavat todelliseen ihmiseen euroissa. Henkilöitä, jotka tekevät työtä ja ovat siitä kiinnostuneita. Kisailkaa vaikka bb:ssa ja mitä näitä muita tähtöskisoja onkaan, mutta älkää leikkikö minun, meidän,Suomen asioilla. Kiitos ja kumarrus.

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Ryhmäkoko -keskustelun vääristymiä

Turun Sanomien kolumnissa 10.8.14 valtuutettu Miikkola kertoi oman näkemyksensä perusopetuksen ryhmäkoon merkityksestä. Kirjoituksessa tulee hyvin esille taantumuksellinen ajatusmaailma, että jokainen, joka on koulua käynyt, on sen asiantuntija. Opetustyön kentältä tilanne näyttää toiselta. Opettajan mielenkiintoisuus ei ratkaise ongelmia. Totuus on se, että tämän päivän koulu esiopetuksesta toiselle asteelle on moniammatillinen yhteisö, missä työskentelee kasvatuksen, opetuksen ja hyvinvoinnin ammattilaisia. Tervetuloa 2000 –luvulle. Tämän päivän kouluun mahtuu kaikenlaisia oppijoita ja hyvä niin. Noudatamme perusopetuksessa lähikouluperiaatetta ja kolmiportaisen tuen muotoja, jolloin oppilaan tuen tulee toteutua ensisijaisesti omassa koulussaan. Tämä on laki. On täysin selviö, ettei tuen muodot toteudu samalla tavalla 25 oppilaan luokassa verrattuna 19 oppilaan ryhmään. Tutkimuksia ryhmäkoon vaikutuksista on suuntaan ja toiseen. Käytännön työ on kuitenkin se, mikä kertoo välittömät vaikutukset. On loistavaa, että olemme pääasiassa päässeet pois suurista tasapäistävistä ja lannistavista isoista luokista. Toisella asteella ryhmäkoot ovat vielä valitettavan suuria myös. Niistä ei tunnu kovinkaan moni koulun ulkopuolella olevan huolissaan, vaikka syytä olisi. Pienemmät luokkakoot mahdollistavat sen, että jokaiselle annetaan mahdollisuus oppimiseen, ei vain koulun läpisuorittamiseen. Pienluokkien oppimistulokset esimerkiksi näyttävät aivan muuta kuin mitä Miikkola kirjoittaa. Peruskoulun ja muunkin koulutuksen tavoitteena on käsittääkseni se, että jokaiselle annetaan mahdollisuus, eikä jaeta yhteiskuntaa jo alkumetreillä kahden kerroksen väkeen. Uuden opetussuunnitelman haasteena ei tule olemaan hyvän käytöksen painottaminen ja kasvattaminen. Se ei ole uusi lisäys ops:aan, vaan on ollut siellä onneksi jo aikojen alusta. Haasteina tulee olemaan osallisuuden lisääminen, tvt –osaamisen saattaminen vaaditulle tasolle ja uusi tuntijako. Mitä tulee opettajien palkkaukseen, niin siitä olen samaa mieltä. Se on jäänyt täysin muiden akateemisten alojen jalkoihin. Sille olisi todellakin aika tehdä jotain. Muuten me menetämme ne mielenkiintoiset, korkeasti koulutetut pedagogiset osaajat ryhmäkoosta huolimatta. Taru Pätäri Turku

perjantai 8. elokuuta 2014

Elojuhlan 5.8.14 avauspuheenvuoro

Hyvät toverit Kiitos tästä mahdollisuudesta avata perinteinen Nummenmäen elojuhla. Erityisesti haluan kiittää siitä, että saan käyttää puheenvuoron Nummenmäen yhdistyksen eduskuntavaaliehdokkaana. Siitä suuri kiitos yhdistyksen johtokunnalle ja kiitos teille toverit luottamuksesta. Arvostan tätä suuresti. Galluppien kertomat kannatusluvut ovat herättäneet vilkasta keskustelua ja on esitetty kysymyksiä mikä on vialla, mitä pitäisi tehdä tosin, onko kaikki jo tehty. Kuten toveri Pertti Paasio on sanonut, niin demokratia on hyvin vaativa elämäntapa. Siihen kuuluu epämiellyttävienkin kompromissien teko ja ennen kaikkea vastuun kanto tehdyistä päätöksistä. Demokratia on pohja kaikelle sosialidemokratian toiminnalle. Pohja tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumiselle. Joku on sanonut, että sosialidemokraatit ovat kadottaneet punaisen lankansa. Rohkenen olla eri mieltä. Enemmänkin on niin, että olemme pitäneet aatteemme emmekä ole lähteneet yksilökeskeiseen trendikkyystaistoon. Täytyy tosin myöntää, että sen punaisen langan väri on matkalla hiukan vaalennut, mutta lanka kuitenkin palaa ja hehkuu punaisena edelleen. Yhdessä siihen liekkiin puhaltamalla saamme sen taas roihuamaan täydellä liekillä, minun sydämessäni tuo roihu jo palaa, kirkkaanpunaisena. Oikein hyvää elojuhlaa toverit.