perjantai 7. huhtikuuta 2017

Pitääkö olla huolissaan?

Tukholman ja Pietarin tapahtumat saivat liikeelle vilkkaan turvallisuuskeskustelun. Kuten arvata saattaa, niin keskustelu muuttuu hiljalleen ääriryhmien väliseksi nokitteluksi, millä ei ole enää mitään tekemistä turvallisuuden kanssa.

On totta, että uhka on olemassa jo Suomessa. Tämän on supo vahvistanut jo aikaa sitten.
Meitä viranomaisia tiedotetaan asioista ja tilanteita seurataan. Supo on nostanut uhkatasoa jo kesällä 2014. Tämä koskee niin ulkomaista uhkaa kuin kotimaan radikalisoitumista.

On siis syytä jättää hokema "Ei anneta pelolle valtaa", koska pelko on  hengissä säilymisen ehto. Uhkakuvien maalailu on eri asia, kuin terve varautuminen. Jos jätämme pelkäämättä ja ummistamme silmämme, niin annamme luvan ääriliikkeiden toiminnalle. Tämä toimii samoin kuin hiljainen koulukiusaamisen hyväksyminen.

Ääriliikkeet, niin ulkomailta kuin Suomesta, niin oikealta kuin vasemmalta ovat uhka turvallisuudellemme. Ääriliikkeet toimivat tunteiden ja olettamuksien varassa. Jos jätämme turvallisuuskeskustelun heille, on yhteiskuntamme entistä turvattomampi.
Esimerkiksi kuntavaalit eivät voi olla näiden ääriliikkeiden mellastuskenttä; Turun kaupunki ei luo valtion maahanmuuttopolitiikkaa, ympäristölinjauksia tai työehtosopimuksia vaikka ääriliikkeet näillä viime metreillä ratsastavat.

Tunnustetaan uhka ja toimitaan vastuullisesti turvallisuuden eteen. Ollaan tarpeeksi, mutta ei liikaa huolissaan, noudatetaan lakeja ja toimitaan huutelun sijaan.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti