Kopkop

Olimme tänään ehdokastoveri Mikael Hiltusen kanssa kiertämässä ihmisten ovilla. Halusimme tavata ihmisiä kasvokkain ja kertoa Sdp:n tavoitteista sekä omasta ehdokkuudestamme. Vastaanotto oli yllättävän positiivinen ja se loi uskoa puolueemme vaalimenestykseen. Kävimme monia mielenkiintoisia keskusteluja.
Selväksi tuli myös että persujen kannatusluvut ovat kupla. Moni sanoi, että varmaa on ainakin se, että persuille ei ääniä anneta. Ihmiset olivat huolissaan siitä, mitä tapahtuu jos persut ovat seuraavassa hallituksessa. Niinpä...
Tuntui, että teimme tärkeää työtä puolueelle. Ensi viikolla jatketaan!!

Teatterista

Turun Sanomat käsitteli tänään suomalaisen teatterin asemaa maailmalla. Pitkälti olen asiasta samaa mieltä, mutta muutama huomio tulee muistaa.

Turun Nuori Teatteri teki huikean puristuksen "1827" -musikaalillaan. Se on täysin vertailukelpoinen Suomen rajojen ulkopuolellakin. Ennakkoluuloton ote ja upeat roolisuoritukset olivat piristävää nähtävää. Kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä, että nuoret vaan maailmalle näyttämään hienoa ammattimaista osaamistaan! Tässä jengissä on monta tulevaisuuden tekijää.

Turun kaupunginteatterin huono talous mainittiin ja se on täysin totta. Tarvitaan pikaista elvytystä ja ehkä rakenteellisiakin muutoksia, jotta toiminta saadaan täydelle teholle. Säätiöittäminen voisi ola yksi vaihtoehto.
Onhan Turussa nähty upeita taiteellisia voittoja viime vuoden puolella Aurajoen rannallakin; esim Anna Karenina.

Linnateatterin menestys tuli myös esille. On hienoa, että meillä on Turussa erilaisia ja erilaisella konseptilla toimivia teattereita. Kaupunginteatteria ja Linnaa ei voi kuitenkaan verrata suoraan toisiinsa niiden kovin erilaisten organisaatioiden vuoksi. Kaupunginteatteri työllistää ison joukon eri ammattilaisia kuukausipalkalla ja Linnan puolestaan toimii pitkälti vierailijoilla. Kulurakenne on siis hyvin erilainen etenkin kiinteiden kulujen osalta.

Omasta puolestani toivotan onnea kaikille turkulaisille teatterintekijöille. Sielu kun kaipaa leivän lisäksi myös sirkushuveja. Kulttuuri elvyttää jo itsestään!

Tasavero

Puoluesihteeri Jugner kirjoittaa Iltalehden blogissaan asiaa tasaverosta, Kokoomuksen tavoitteesta. Onko niin, että meidän tavisten pitää katsella vierstä kun rikkaat rikastuu ja oma tilipussi ohenee? Toivottavasti vaaleissa tulee täyskäännös, käännös parempaan.
Käykääs lukemassa kirjoitus, linkitys ei jostain syystä onnistu...

Oikeudenmukaisuutta, kiitos

Miksi tuntuu kovin vaikealta ymmärtää, että verojen tulee olla maksukyvyn mukaisia? Miksi esim pienyrittäjän tulee maksaa saman verran pääomaveroa kuin Wahlroosin Nalle? Miksi suostumme siihen, että menemme kohti tasaveroa?
Miksi elatusmaksujen kanssa on niin helppo pelleillä? Miksi eläkkeiden tasoa ei nosteta? Miksi julkiset palvelut yrtetään rapauttaa yksityistämisillä?
Niin paljon kysymyksiä, niin paljon tehtävää.
Olen päättänyt ottaa agendaksi sen, että minä en suostu. Suostun ymmärtämään vain oikeudenmukaisuutta.

Yksinhuoltajan arkea

Yle uutisoi, että joka neljäs yh -perhe joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Ikävää ja niin väärin. Tuskin kukaan nauttii kuukausittaisesta sossussa juoksemisesta ja samojen kuittien ja tositteiden sinne viemisestä. Kuitenkin on hienoa, että meillä on tällainen järjestelmä. Perusturvan korotus ja yh -korotuksen todellinen korotus lapsilisään voisi tuoda jonkin verran helpotusta. Ja lapsilisä ei saisi missään nimessä alentaa toimeentulotukea!!

Itse elän uudessa suhteessa, mutta meillä on erilliset taloudenhoidot. Taloudellisesti olen siis lähestulkoon yh edelleen. Elatustuki, 142,31 e olisi ihan ok jos toinen vanhempi osallistuisi jotenkin muutenkin lapsen hankintoihin. Pyörät, harrastukset ja kasvavan teinin vaatetus tulee kalliiksi vaikka haemmekin ne halvimmat ja tarjoustuotteet. Yksinhuoltajakorotusta en tietenkään hae uuden suhteen vuoksi.

Parasta tietysti olisi jos perheet säilyisivät ehjinä, mutta aina ei voi voittaa...tosin joskus ero voi olla voittokin uuteen elämään!!
Hei siskot (ja veljet), me pärjätään!!

Artikkeli alla:
Etusivu > Kotimaa > Artikkeli
Joka neljäs yksinhuoltajaperhe tarvitsee toimeentulotukea
julkaistu tänään klo 10:59, päivitetty tänään klo 12:26

Kuva: YLE
Yksinhuoltajaperheiden taloudellinen tilanne on heikentynyt 2000-luvulla verrattuna muuhun väestöön. Joka neljäs yksinhuoltajaperhe joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.
Kondiittoriksi opiskelevalla 28-vuotiaalla Piia Siljanderilla on kolme lasta, joista vanhin on viisivuotias. Yksinhuoltajaäidin perhe on elänyt toimeentulotuen varassa kaksi vuotta.
- Päiväkoti auttaa tietysti virka-aikaan. Iltaisin, kun olen itse opiskelemassa, lasten toinen huoltaja eli äitini auttaa mahdollisuuksiensa mukaan, Siljander kertoo.
Asumiskulujen jälkeen neljän hengen perheelle jää rahaa noin 1 200 euroa kuussa. Kun siitä vähennetään välttämättömät menot, käyttörahaa jää parisataa euroa.
- Ilman ylimääräisiä huvituksia pystyy elämään, mutta olisihan se ihanaa, jos voisi joskus vaikka käydä Linnanmäellä. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista.
"Toimeentulotuki ei riitä"
Joka neljäs yksinhuoltajaperhe elää nykyään suhteellisessa köyhyydessä, eli tuloja on alle 60 prosenttia suomalaisten keskitulosta. Vielä viisitoista vuotta sitten yksinhuoltajaperheistä köyhiä oli harvempi kuin joka kymmenes.
- Kun on pidemmän aikaan toimeentulotuen varassa, kyllähän se alkaa pikkuhiljaa kiristää hermoja. Joutuu koko ajan velkaantumaan ihan saadakseen lapsille ruoan. Eihän toimeentulotuki riitä, kun pitää ostaa kolmelle lapselle talvikengät ja -haalarit ja hanskat, Siljander toteaa.
Opintolainaa ja muita velkoja Siljanderille on kertynyt melkein 10 000 euroa.
Lapsilisien vähentäminen tuntuu epäreilulta
Kolmen lapsen lapsilisät vähennetään suoraan Siljanderien toimeentulotuesta. Leikkuri on käynyt vuodesta 1994, jolloin perheiden toimeentulotukea korotettiin lapsilisiä vastaavalla summalla. Piia Siljanderista lapsilisien ulosmittaaminen muista tuista on silti epäoikeudenmukaista.
- Lapsilisän kuitenkin saa jokainen lapsiperhe. Kyllähän se aika hurjalta tuntuu, että ne kaikkein pienituloisimmat lapsiperheet, jotka ihan oikeasti sitä lapsilisää tarvitsisivat, niin heiltä se sitten otetaan pois, Siljander sanoo.
Leipurin paperit Siljanderin pitäisi saada ulos vielä kevään kuluessa. Tulevaisuuden suhteen Siljander on mieluummin optimisti kuin pessimisti.
- Eihän tästä tule yhtään mitään, jos jää rypemään ja murehtimaan. Pakko vaan yrittää luottaa siihen, että asiat järjestyvät.

Töitä vai eikö töitä?

Miesystäväni on nyt toista viikkoa Helsingissä telakalla töissä. Työpäivät ovat pitkiä, viime viikollakin taisi tulla yli 50 tuntia. Päivät ovat rankkoja ja tietenkin kotoa poissaolo on myös ikävää. Työ oli kuitenkin ihan tervetullut talouden kannalta. Tammikuun jälkeen ei ole tosin mitään varmaa vielä tiedossa, hakijoita kun on paljon.

Hän ei ole ainoa ikäluokkaansa oleva telakalta lomautettu. Tietoa ja taitoa löytyy monilta, mutta työpaikkoja ei ole vastaavaa määrää. Harmaa talous varmaankin houkuttelee monia. Toivottavasti vaakassa painaa kuitenkin vakuutusturva ja eläkekertymä enemmän kuin ns pimeä raha.

Nyt odottelemme, onko Turussa tarjolla työtä, esim syksyllä telakalla. Epävarmuus painaa....

Konserttitalosta

Tein 19.5.2010 kulttuurilautakunnassa aloitteen, missä esitin että tilaliikelaitoksen tulee alkaa viipymättä toimimaan Konserttitalon ja teatterin työturvallisuuden parantamiseksi. Minkäänlaista vastausta ei ole selvityspyyntöön tullut, vaan saimme vastauksen TSn uutisoinnista: mitään ei ole tehty vaan vesi tulee edelleen sisälle. Vuotava katto ei ole mikään uusi ongelma Konserttitalolla, vaan jo vuosien ajan kaupunki on korjannut asiaa "Pinotexia pintaan" -periaatteella. Tästä huolimatta talon toimintakuluihin lasketaan täysimääräinen vuokra. Vuokranantajan tulisi siis hoitaa oma osuutensa eli huolehtia kiinteistön kunnossapidosta. Talon ilmastointi ei toimi kunnolla ja etenkin lipunmyynnin tiloissa työntekijät kärsivät päänsäryistä ja huonosta olosta. Myös valaistus on osin puutteelinen.

Muutenkin tilat ovat riittämättömät ja vaativat ajanmukaistusta. Tällä hetkellä esim muusikot harjoittelevat osittain pukuhuoneissa. Sähköjohtoja kulkee pitkin lattioita ja niitä on peitelty matoilla kompastumisten estämiseksi. Henkilökunta on useaan otteeseen tuonut huolensa ilmi.

Olisiko tilaliikelaitoksen vihdoin aika toimia ennen kuin koko rakennus romahtaa ja suurin osa henkilöstöstä sairastuu?