Toinen osavuosikatsaus valtuustossa 19.9.22

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, turkulaiset

 

Toinen osavuosikatsaus näyttää meille, että vuoden 2022 toiminnan tavoitteiden saavuttaminen on edelleen haasteellista. Haasteen tuovat niin Covid-19 pandemian jatkuminen ja maailmanpoliittinen tilanne kustannusnousuineen. Suhdannevaihtelut tuovat epävarmuutta maailmanlaajuisesti.

Meillä täällä Turussa nuo vaikutukset näkyvät mm. perhe- ja sosiaalipalveluissa neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä oppilashuollon tarkastus- ja hoitovelkana, henkilöstön saatavuusongelmissa ja työn painottumisen edelleen infektion ehkäisyyn. On kuitenkin mainittava, että hoito- ja tarkastusvelkaa on lähdetty purkamaan vuoden 2022 aikana ja terveysasemien hoitoon pääsyn parantamisen toimenpideohjelma on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Nämä ovat asioita, joiden edistymistä ja edistämistä tulee edelleen seurata ja mahdollistaa.

Kasvatuksen ja opetuksen toimialalla yhtenä näkyvänä kulueränä ovat sisäiset tilavuokrat. Ne tulevat ylittämään talousarvion ennustetulla 1,45 milj. euron suuruudella. Tämä johtuu suurelta osin eri väistötilahankkeiden kuluista varsinaisten rakennusten huonon kunnon vuoksi. Asianmukaiset terveet tilat tulee saada käyttöön mahdollisimman pian, siksi investoinnit ovat tarpeellisia. Olisi hienoa, jos toimialan rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa käyttää seinien sijaan varsinaiseen toimintaan.

Lainakannan kokonaisvelan arvioidaan olevan n. 922 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2021 tilinpäätöksessä oli 796 miljoonaa euroa.  Tämä tarkoittaa 126 miljoonan euron kasvua edelliseen vuoteen. Ilman velkaa emme tosin saa toteutettua tärkeitä investointeja tai kaupungin yhtiöiden hankkeita, mutta seuraavaa talousarviota tehtäessä on oltava realisti ja ymmärtää talouden reunat. Pelkällä velkarahalla emme voi elää, vaan talous on tasapainotettava kulujen ja tuottojen suhteen.

 

 

Avoin keskustelu päihdetyöstä käyttöhuoneiden rinnalle

Viime päivinä on puhuttanut huumeiden käyttöhuoneiden perustaminen Suomeen ja nyt myös turkulaiset valtuutetut ovat aktivoituneet asian tiimoilta.

On totta, että tutkimusten mukaan valvotut huumeiden käyttöhuoneet vähentävät erilaisia riskejä niin käyttäjien kuin ympäristön osalta. Asiaa tulee kuitenkin tarkasti miettiä molempien em osalta. Käyttöhuoneiden sijainti ja saavutettavuus on oleellista, mutta ympäristö on huomioitava. Sijainti ei voi olla ympäristöä rasittavaa eli esim pääkirjaston  vessan ongelmat eivät saa siirtyä sellaisenaan toisaalle, mihin ne eivät toki myöskään kuulu.

Päihderiippuvaisuus on sairaus ja vaatii hoitoa, kuten muutkin sairaudet. Osa parantuu, mutta osaa ei voida pelastaa kuten on muidenkin sairauksien kohdalla. Pelkkä käyttöhuone sellaisenaan ei korjaa asioita vaan mikäli niihin päädytään, niin käyttöhuoneiden täytyy olla selkeä osa päihdepalveluja. Niissä tulee olla saatavilla apua ja mahdollisuus vieroitukseen/muuhun hoitoon hakeutumiseen. Myös asumis- ja muut tukipalvelut tulee huomioida. 

Ei liene tarkoitus, että käyttöhuone toimii pelkkänä huumeiden käytön mahdollistajana, vaan niissä huomioidaan yksilön edun rinnalla yhteiskunnan etu.
Huume - ja muut päihderiippuvuudet maksavat inhimillisen kärsimyksen rinnalla yhteiskunnalle yli miljardin kaikkine suorina ja välillisin kustannuksin. Käyttöhuoneiden tavoitteena tulisi siis olla em haittojen vähentäminen. 

On myös tunnistettava ja tunnustettava, että näkyvä päihteiden käyttö on vain jäävuoren huippu. Päihdepalveluiden piiriin hakeutumista helpottaisi se, että riippuvuuden päältä riisuttaisiin häpeähuntu ja alettaisiin nähdä riippuvuudet hoidettavissa olevina sairauksina kuten monet aiemmin vaietut mielenterveyden haasteet.

Ei siis pelkästään mahdollisteta päihteiden käyttöä tarjolla olevilla tiloilla, vaan tarjotaan rinnalla  selkeää ohjausta avun piiriin.

Konserttitalosta musiikkitalon kautta takaisin konserttitaloon

 Alkuun haluan mainita, että nykyinen konserttitalo Aninkaistenmäessä ei täytä terveysturvallisia työolosuhteita. Niin katto kuin putkistot lattian alla vuotaa. Talossa työskentelee minullekin tuttuja henkilöitä ja toivon, että jokaisella olisi tässä kaupungissa asian- ja ajanmukainen työpaikka. Tämä kaikkineen on sen taustalla, että orkesteri ja muu henkilökunta  tarvitsee toisenlaisen tilan.

Oli selvää, että halpaa ratkaisua ei löydy. Minua helpotti ajatus kuitenkin siitä, että uutta taloa markkinoitiin Musiikkitalona, missä olisi erilaisia toimintoja useille musiikkityyleille. Näin jo mielessäni kuinka talo toisi harjoitusmahdollisuuksia ja tiloja musiikin aktiiviharrastajille ja opiskelijoille.

Suunnitelmien edetessä alkoi näyttämään siltä, että tuo muu unohtuu. Tein valtuustoaloitteen, missä esitin että Musiikkitalon tulee olla laajan käyttäjäjoukon käytettävissä em tavoin. Tällä hetkellä mm. osa musiikinopetuksesta tapahtuu huonoissa tiloissa Mestarinkadulla ja uusille tiloille olisi todellakin käyttöä. Aloitteen allekirjoitti yli puolet valtuutetuista, joten tämä oli myös enemmistön näkemys siitä miten 72 miljoonan euron investointi hyödyttäisi mahdollisimman isoa joukkoa turkulaisia.

Aloitteen vastaus kertoo kuitenkin yksiselitteisesti, että talosta ei löydy esitettyjä tiloja. Se, että tilassa voidaan järjestää tapahtumia ei korvaa kipeästi kaivattuja musiikin opetuksen puuttuvia tiloja, harrastajien harjoittelumahdollisuuksia eikä eri genrejen huomioimista.

Meille ei siis tule Musiikkkitaloa vaan meille tulee uusi konserttitalo, minkä toki työntekijät ovat ansainneet. Isojen investointien kohdalla tulisi kuitenkin miettiä tulevaisuutta ja monikäyttöisyyttä, sillä maailma muuttuu ja toiminnot seinien sisällä samaan aikaan.  Monikäyttöisyydellään ja synergiasta olisivat hyötyneet niin orkesteri kuin muut käyttäjät. Nyt mikään muu ei muuttune , kuin että paketti on päällisin puolin eri.

Uusi erityisopetusstrategia on tarpeellinen

Sari Anttila, PS, kirjoittaa TS 4.5.22, että  ”Turku alkaa laatia koko kaupungin kattavaa erityisopetusstrategiaa. Päätavoite on lisätä sekä integraatiota että inkluusiota.” 

Onneksi vain ensimmäinen lause pitää paikkansa. Turussa tullaan kasvatus-ja opetuslautakunnan päätöksen mukaan laatimaan uutta erityisopetusstrategiaa, jossa katsotaan niin lasten kuin opettajien kannalta uusia toimivia ratkaisuja sekä resurssien tehokasta käyttöä. Tällä hetkellä siinä on paljon puutteita ja aikansa eläneitä toimintamalleja. Koulun jos minkä on syytä kehittyä ja katsoa tulevaisuuteen sekä jakaa oikeaa tietoa disinformaation sijaan.

Samassa yhteydessä mietitään myös uusien rakentuvien monitoimitalojen toiminnallisia tavoitteita lähikouluperiaatteen toteutumiseksi. Tuki voi toteutua myös lähikoulussa, kun siellä on riittävästi resurssia eli aikuisia. Moniammatillisuus nousee tässä myös voimakkaasti esille, jolloin erityisopetuksen osaajat tukevat vahvasti oppilaan tuen toteutumista ja keskitetyn palvelun osaamista voidaan tuoda lähikouluihin.

On myös selvää, että osa lapsista tarvitsee edelleen keskitetyn palvelujen koulupaikkaa. Niitäkään ei siis olla ajamassa alas.

Anttilan esittämä väite, että tavoitteena on lisätä nykymuotoista inkluusiota ja integraatiota ei siis pidä paikkaansa, vaan malleja tullaan kehittämään nykyisiä toimivimmaksi. Lautakunnnan päätös on avoimesti luettavissa , mistä em asiat on tarkastettavissa enemmän disinformaation välttämiseksi. 

Päätöksessä lukee myös, että strategian valmistelussa osallistetaan asiantuntijat eli koulujen henkilökunta ja tehdään lapsivaikutusten arviointi. Tämä tarkoittaa sitä, että asiaa tarkastellaan laajasti ja yhtenä osiona on opettajan työkuorman jakautuminen oppilaan edun rinnalla. 

Tuen mallien tarkastelu tuo myös uutta näkökulmaa kirjoituksessa mainittuun segregaatioon, mikä ei kuitenkaan ole pelkän maahanmuuttopolitiikan ilmentymä kuten Anttila viittaa. Segregaatio on paljon laajempi  ilmiö, minkä vähentämiseen koulu on juuri paras paikka vaikuttaa.

Puhe 1.5.22 valtuustoryhmän puheenjohtajana

 Hyvät toverit, kuulijat

 

Koen suurta iloa siitä, että yhteiskunnan avauduttua saamme taas kohdata. Katseet, kohtaamiset ja yhdessäolo on sitä mitä me kaikki tarvitsemme.

 

Tätä iloa toki varjostaa niin maailman kuin epidemian tilanne sekä koko maatamme koskeva työneuvottelutilanne. Tällaisessa maailmantilanteessa tulee välillä katsoa myös lähelle ja nähdä, että hyvä elämä syntyy pienistä elämän arjen asioista. 

 

Turun sdp:n valtuustoryhmän tavoitteena on viimeisenkin vuoden aikana ollut kuntalaisten arjen ja palvelujen turvaaminen.

 

Meidän kärkitavoitteemme kuntavaaliohjelmassa oli se, että saamme kuntoon pääsyn terveydenhuollon palveluihin. Tilanne on parantunut huomattavasti, vaikka vielä on paljon tehtävää. Tässä kohtaa on syytä kiittää sosiaali- ja terveyslautakuntaamme sitkeästä ja arvokkaasta työstä kuntalaisten palvelujen parantamiseksi. Vaaliohjelmamme tavoitteet täyttyvät pala kerrallaan ja hoitoon pääsy on parantunut huomattavasti vuoden takaisesta tilanteesta. Kiitos kuuluu toki myös virkamiehille, jotka ovat nähneet omalääkärimallin mahdollisuudet.

Hoitajapula puhututtaa ja siihenkin olemme esittäneet ratkaisuja, jotka odottavat vielä toimenpiteitä. Tuolle arvokkaalle työlle tulee löytyä arvostus myös euroissa, mutta se on valtakunnallinen kysymys, mihin toivottavasti saadaan pian neuvotteluratkaisu

 

Turun valtuustokausi käynnistyi kaikkineen syksyllä 2021 vauhdilla isojen asioiden äärellä. Olemme saaneet eteemme monia kaava-asioita Parkin kentästä musiikkitaloon sekä pohdittavaksi tulevaisuuden näkymiä niin koulu- kuin liikuntapaikkaverkkoon sekä soten siirtymisen hyvinvointialueelle.

 

Näissä kaikissa asioissa on tärkeää muistaa, että populismilla ei tätä kaupunkia kestävästi rakenneta. Päätökset tulee pohjautua tietoon ja tulevaisuuden näkymiin. Me emme rakenna tätä maata tai Turkua ainoastaan itsellemme vaan rakennamme sitä lapsillemme ja tuleville sukupolville. Kuntapolitiikan ei tule elää hetkessä, vaan sen tulee nähdä tulevaisuuteen.

 

Kaikkineen rakas kaupunkimme rakentuu kovaa vauhtia kovasti nousseista rakennuskustannuksista huolimatta. Kaupunki tarvitsee työtä elinvoiman lisäämiseksi, mutta samalla on muistettava suuri korjausvelka, mikä näkyy nimenomaan niin päiväkotien, koulujen kuin terveydenhoidon tilojen kunnossa. Uusiorakentamisen huumassa ei tule unohtaa jo olemassa olevien rakennusten korjaamista ja hoitoa, terveet tilat kuuluvat kaikille.

 

Uusi johtamisjärjestelmä on haastanut alkuun kaikkia ryhmiä, mutta ryhmien välinen keskustelu käy edelleen ja uusi malli hakee uomaansa. Yhteinen toive on, että päätöksenteon tulee olla avointa, sujuvaa ja läpinäkyvää kuitenkin ilman turhaa kiirettä tai painetta.

 

Sdp: n tavoitteena on tälläkin kaudella säilyttää kaupungin elinvoima, jotta saamme työtä ja palvelut säilytettyä; näin rakennamme hyvää yhdenvertaista arkea kuntalaisille. Sdp:n vastuullinen päätöksenteko katsoo eteenpäin.

Hyvät toverit, avainsana on yhdessä tekeminen ja neuvottelu, ei huuto tuuleen. maailmaan kylä ääntä mahtuu, mutta me teemme tekoja. Joukossa on voimaa kuten Euroopan tilanne on meille näyttänyt. Sosialidemokraattisen liikkeen voima on juuri siinä. Kiitos kun tänään olet tässä joukossa mukana, meitä kaikkia tarvitaan.

Hyvää työväenjuhlaa.

Lähiliikuntapaikat luo hyvinvointia

 

Turun kaupunginvaltuuston listalla oli päätettävänä 11.4.22 jo pitkään valmisteltu ja keskustelua herättänyt liikuntapaikkaverkko -uudistuksen periaatepäätös. Uudistus on tarpeellinen  niin ajanmukaisten terveiden liikuntatilojen  osalta kuin seurojen tasa-arvoisten tukimuotojen tarkastelun kannalta ja tästä oltiinkin yhtä mielisiä. Tärkeää on myös se, että tässä uudistuksessa käyttäjien ääni tulee kuulluksi jo suunnitteluvaiheessa.

Keskustelusta on jäänyt kuitenkin yksi tärkeä elementti pois, vaikka se tuossa suunnitelmassa mainitaankin. Jo lista-asian otsikko ”Turku liikuttaa kaikkia - Tulevaisuuden linjaukset liikuntapaikkaverkon ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi” kertoo, että uudistus koskee meitä kaikkia turkulaisia.

Liikuntapaikkaverkko koskee myös lähiliikuntapaikkoja ja niiden kehittämistä sekä mahdollista laajentamista. Liikkumattomuuden kustannukset ovat valtakunnan tasolla miljardiluokkaa, joten on erityisen tärkeää, että tässä huomioidaan myös ne turkulaiset, jotka eivät kuulu seuratoimintaan tai ole muuten aktiiviurheilijoita. Hyvin hoidettu ja liikkumiseen mahdollistettu ympäristö voi jo tuoda kipinän lähteä liikkeelle ilman tulostavoitteita.

Lähiliikuntapaikat ovat matalankynnyksen paikkoja harrastaa liikuntaa tai ulkoilla. Ne voivat olla esimerkiksi ulkokuntoiluvälineitä, hyvin hoidettuja pururatoja, skeittiramppeja tai frisbeegolfratoja.

Hyviä esimerkkejä näistä löytyy mm. Pansiosta, missä on vapaaehtoisvoimin kaupungin avustuksella kunnostettu frisbeegolfrata sekä Lausteen hyvät hiihtomaastot ja uusien monitoimitalojen ympäristö piha-alueineen. Näihin edellä mainittuihin toimintoihin tulee kiinnittää huomiota ja kehittää niitä, jotta Turku todellakin liikuttaa ihan meitä kaikkia.

Lähiliikuntapaikat palvelevat siis laajasti kaiken ikäisiä turkulaisia ja siksi tämä uudistus on tärkeä. Liikunta, arki sellainenkin, luo hyvinvointia.

Lakisääteiset palvelut kuntoon; lapsille ja nuorille konkreettista tukea.

Turun poliittinen kenttä on kuhissut koko syyskauden muutamista tunteita herättävistä yksittäisistä asioista. Sinänsä ymmärrettävää, mutta näiden rakennus- ja kaavahankkeiden taakse on jäänyt ilman keskustelua muutamia isoja asioita, mitkä koskevat konkreettisesti lähes kaikkia turkulaisia.

 Yksi niistä on terveydenhoidon tilanteen ratkaisumallit. Terveydenhoito on kriisissä koko valtakunnassa eikä se ratkea syyllisiä etsimällä kuten ei mikään muukaan asia. Tiedämme, että yksinkertaista ratkaisua ei ole, sillä ala on rankka, eikä tekijöitä ole riittävästi.  Se ratkeaa vain siten, että asia pidetään esillä ja haetaan uusia malleja, tehdään hartiavoimin töitä jotta voidaan taata kaikkien kuntalaisten tasavertainen  hoitoonpääsy. Hoitoonpääsy ei tarkoita pelkästään terveyskeskuksia, jotka ovat pahasti ruuhkautuneet, vaan se kattaa kaiken tarpeellisen hoidon päihde- ja mielenterveyspalveluista perusterveydenhoitoon. 

Yhtenä esimerkkinä on nostettava kouluterveydenhuolto, mistä,ei ole juurikaan puhuttu, vaikka se koskee suurta joukkoa lapsia, nuoria, perheitä ja työmäärän alle uupuvia ammattilaisia. 

Kouluterveydenhuollossa on noin kahden kuukauden mittainen tarkastusvelka. Myös akuutit tarpeet ovat jääneet monin osin hoitamatta. Ymmärrän hyvin sen johtuvan tilanteesta, mutta näin sen ei tulisi olla.

Perheneuvolan palveluihin pääsyn keskimääräinen jonotilanne on tällä hetkellä 53 päivää alueesta riippuen. Lasten ja nuorten psykiatrinen vastaanotto on ruuhkautunut jo ennen koronaa ja tämä kriisitila näkyy lastensuojelussa sijoitustarpeen lisääntymisenä ja kalliimpina sijoituksina. Sekä ennen kaikkea erityisen huonovointisina lapsina ja nuorina. Tämä syksy on näyttänyt hoitovajeen arvet, sekä perheiden ja opettajien väsymisen tilanteeseen.

On siis löydettävä toimenpiteitä, jotta nämä lakisääteiset oppilashuollon palvelut ja jatkohoito psykiatrialla saadaan toimiviksi ja vastaamaan tarpeita. Oikea-aikaisella hoitoonohjauksella ja palveluohjauksen kehittämisellä tämä on mahdolllista. Niin ja tarpeellisella määrällä ammattilaisia

Kun me pidämme hyvää huolta tulevaisuuden tekijöistä, lapsista ja nuorista, niin meille löytyy jatkossakin tekijöitä mm. terveydenhuollon osaajiksi. Tämä hyödyttää kaikkia ikäluokkia; ei anneta kenenkään tipahtaa vaan hoidetaan lakisääteiset palvelut kuntoon.

Taru Pätäri

Sd

Kaupunginvaltuutettu

Lähetetty iPadista

Lähetetty iPadista