Tapaus Arkea

Arkean työntekijät ovat jo kaksi vuotta eläneet jatkuvassa epätietoisuudessa yt-neuvottelujen alla. 

Kaksi vuotta sitten konsernijaostossa käsiteltiin tes-vaihdossa. Sosialidemokraatit neuvottelivat jo silloin toisen vaihtoehdon eteen ja tuolloin päästiin sopimukseen paikallisten neuvottelujen alkamisesta. Sopu löytyi silloin siitä.   

Konsernijaosto sai taas tänä syksynä saman esityksen eteensä. Alusta saakka oli jo selvää, että poliittisten valtasuhteiden vaihtumisen jälkeen emme tulisi pelkällä kategorisella vastustamisella säilyttämään työpaikkoja. Emme myöskään nyt myöntyneet suoraan tes-vaihdokseen, vaan esitimme asioihin perehtymisen jälkeen, että lakisääteiset ruokapalvelut siirrettäisiin sidosyksikkötoiminnaksi ja markkinoille jääville aloille annetaan lupa lähteä neuvottelemaan mahdollisesta tes-vaihdoksesta.  

Ajatuksena tässä esityksessä on se, että näin turvataan se, että jatkossakin lapset saavat koulussa ruokaa ja keittiöhenkilökunnan työpaikat säilyvät. Ilman sidosyksikkönä toimimista ruokapalvelut olivat tulossa kilpailutukseen ja erittäin suurena ja todennäköisenä vaihtoehtona Arkea olisi hävinnyt ne jollekin toiselle toimijalle. Naapurikuntien kokemuksen jälkeen tämä ei ole ollut hyvä vaihtoehto. Keittiöhenkilökuntaa olisi irtisanottu ja ruokapalvelujen laatu heikentynyt.  

Markkinoille jäävät olisivat siivous ja kiinteistönhoito. Mahdollisissa neuvotteluissa myös paikallinen sopiminen on yksi vaihtoehto, ei pelkästään siirtyminen toiseen työehtosopimukseen. 

Ketään ei olla oltu siis arvottamassa, vaan tarkoituksena on ollut säilyttää työpaikat Turussa.   

Esityksemme puolesta äänestivät Vasemmisto ja Perussuomalaiset. Hävisimme sen pohjaesitykselle, mikä antoi luvan kaikkien alojen tes-vaihtoon. Tämän seurauksena JHL aloitti lakon, mikä on täysin ymmärrettävää. 

Me hävinneet puolueet päätimme, että emme voi jättää asiaa tähän ja lähdimme tahoillamme hakemaan muuta ratkaisua; joko valtuustokäsittely tai otto-oikeuden käyttäminen kaupunginhallituksessa.   

Perjantaina 19.11.21 päätimme, että esitämme otto-oikeuden käyttämistä konsernijaoston päätökseen, jotta se tulee uudelleen kh:n käsittelyyn. Tämän taustalla oli se, että oli ilmiselvää ettei meillä ollut varmuutta miten asiaan saataisiin muuten suotuisa ratkaisu, vaan häviäisimme taas äänestyksen kuten jaostossa kävi. Kh käsittely on myös nopeampi tie kuin valtuustokäsittely, tämä on kaikkien etu; niin työntekijöiden kuin kaupungin.   

Lakko ja poliittinen paine sai aikaan sen, että pormestari esitti myös otto-oikeuden käyttöä ja asia tulee päätettäväksi kaupunginhallitukseen 29.11.21 . Tämän hetkinen esitys mukailee meidän alkuperäistä esitystä.   On kysytty, miksi Sdp ei ole yhtä jyrkästi ottanut kantaa kuin esimerkiksi Vasemmistoliitto. Siihen on yksinkertaisesti syynä se, että sillä esityksellä emme tule äänestystä voittamaan ja työpaikat vaarantuvat.   

Turun Sdp on siis lähtenyt hakemaan neuvottelujen kautta vastuullista ratkaisua kaikkien kannalta. Emme lupaile liikoja, emmekä halua lähteä tietoisesti vaarantamaan niin lakisääteisiä palveluja kuin pienipalkkaisten työpaikkoja.

Nähtäväksi jää, voittaako tarkkaan tutkittu, neuvoteltu ja mietitty esitys

Talousarviokäsittelyn ryhmäpuheenvuoroni

 Turun SDP hyväksyy nyt käsittelyssä olevan ensi vuoden talousarvioesityksen.  

Talousarvion uusi toimintamalli herätti ryhmässä kysymyksiä ja paljon keskustelua. Jatkossa Turun SDP toivoo talousarvioprosessia kehitettävän niin, että kaikilla on paremmat mahdollisuudet perehtyä huolellisesti esitykseen riittävällä aikaikkunalla. Olemme kuitenkin toiveikkaita, sillä uusi malli hakee kaikkineen vielä uomiaan ja kaikkien yhteinen toive on saada prosessi toimivaksi.  

Lautakunnissa on esitetty tavoitteita, jotka ovat neuvotteluissa muutamien kompromissien kautta päätyneet tähän esityksessä olevaan malliin.  

Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että esityksessä satsataan hoitojonojen purkuun ja turkulaisten hyvinvointiin.   

Keskeistä näissä neuvotteluissa on ollut saada nopeita toimia kriisiytyneen hoitoon pääsyn parantamiseksi.   

Tähän talousarviossa nyt panostetaan, osoittamalla hyvinvoinnin palvelukokonaisuudelle tavoitteemme mukaisesti lisämäärärahoja hoitojonojen purkuun ja omalääkäri-järjestelmän käyttöönottoon. Lisäksi lääkäreille asetetaan väestövastuu, jotta jokaiselle löytyy tarvittava hoitoaika. Tämä oli SDP:n keskeinen vaalitavoite ja se nyt saavutettiin. 

 

Ryhmässä huolta ovat kasvatuksen ja opetuksen alueella herättäneet varhaiskasvatuslain muutokset ja sitä kautta pätevän henkilöstön riittävyys. Talousarvioneuvotteluissa kirjattiin, että vuoden 2022 aikana tehdään suunnitelma siitä, miten Turku vastaa uuden lain edellyttämiin henkilöstömitoitusten ja pätevyyksien muutoksiin. Lisäksi panostamme koronan aiheuttamien hyvinvointi- ja oppimisvajeiden paikkaamiseen.  

Ryhmä on myös tyytyväinen siihen, että Lausteen alueen kehittämisessä ja Karhunaukion koulun tarveselvityksessä tulee huomioida Skanssin monitoimitalon suunnittelun yhteydessä tehdyt selvitykset monipuolisista liikuntamahdollisuuksista. Lisäksi iloitsemme siitä, että samalla selvitetään Lausteen lähipalveluiden muu kokonaisuus.  

   

SDP:n tavoitteena olleet kaavoituksen, maankäytön ja rakennusluvituksen lisäresurssitarpeet tulevat talousarvion myötä huomioiduksi.   

Näin turvataan suotuisaa kaupunki- ja väestökehitystä sekä hankkeiden sujuvaa eteenpäin menoa.  

Investoinnit herättivät myös keskustelua ja niiden ajallinen hallinta ja toteutusharkinta on tärkeää ottaa huomioon tässä taloustilanteessa. Investoinnit tuovat toki työtä alueelle, mutta jokaisen kohdalla on pysähdyttävä ja tarkkaan harkita investoinnin ajallista tarpeellisuutta. Korjausvelkaa on jo tällä hetkellä riittävästi, kun kaupungin koulujen oppilaista liki 20% opiskelee väistötiloissa. 

 

Investoinneista SD- ryhmä katsoo, että Taito-kampus tulee toteuttaa ilman viivytyksiä ja samalla tulee huolehtia niin sanotun Kupittaan kannen toteutumisen turvaamisesta. Tätä edistää se, että hankesuunnitelma tuodaan päätettäväksi vuoden 2022 aikana.  

 

SDP on lisäksi esittänyt Lauttarannan kävely- ja pyöräilysillan kiirehtimistä niin, että hanke lisätään jo tämän valtuustokauden investointilistalle.  

 

Kuten jo mainitsin, niin taloustilanne keskusteluttaa kovin ryhmäämme. Toisaalta emme ole ainoana kaupunkina haastavan tilanteen edessä, sillä kulunut vuosi, kohta puolitoista on ollut täynnä epävarmuustekijöitä, emmekä vieläkään täysin tiedä miten korona tulee vaikuttamaan talouteemme. Oppimis- ja hoitovajeen paikkaus ei hoidu hetkessä, vaan tulee näkymään toiminnassamme vielä pitkään.  

 

Meistä on tärkeää, että talousarvion rinnalla tullaan kuljettamaan mukana jo edellisellä kaudella kirjattua sopeuttamisohjelmaa talouden tasapainottamiseksi. Sopeuttaminen ei tarkoita aina suoraan leikkausta jostain, vaan se on myös päällekkäisten toimintojen poistamista, toiminnan tehostamista ja resurssien uudelleenohjausta. 

Näin luodaan kestävää kaupunkikehitystä, mennään kohti hallittavaa taloutta ja ennen kaikkea meidän kaikkien turkulaisten hyvinvointia.  

Koulu on keskeinen toimija segregaation ehkäisyssä

Kai Sorto (ps)  kirjoittaa TS 9.10.21 huolestaan että maahanmuutto eriyttää koulut ja asuinalueet. Sorto näkee myös, että koulushoppailu lisääntyy viitaten juuri tehtyyn ratkaisuun, missä esitettiin uuden yhtenäiskoulun rakentamista Karhunaukiolle. 

Itse näen asian juuri toisin. Uusien palveluiden syntyminen ja aiempien pitäminen asuinalueiden lähellä on paras tapa ehkäistä segregaatiota. Kaavoitus ohjaa voimakkaasti rakentamista ja tässä vaiheessa on hyvä tehdä pitkänäköisiä ratkaisuja monimuotoisesta ja -puolisesta rakentamisesta. Kun asuinalueita kohdellaan tasa-arvoisina kehityskohteina, niin tällöin myös väestörakenne jakaantuu myös tasaisesti. 

Tällä hetkellä Turun koululaisista ja niiden henkilökunnasta on melkein 20% väistötiloissa ja siksi tarvitaan uusia, terveitä, tässä ajassa olevia tiloja. Tämä on merkittävä asia niin oppilasterveyden kuin henkilökunnan työhyvinvoinnin kannalta. Tilaelementtiratkaisut eivät ole paras ratkaisu pitkässä juoksussa. 

Karhunaukion oppilaaksiottoalue tullee olemaan Skanssi, Huhkola, Lauste ja Vaalan alue. Lisäksi oppilaita otettaisiin Pääskyvuorelta, Varissuolta, Itäharjulta, Vasaramästä sekä Kurjenmäestä. Kyseessä on jo olemassa oleva Itäinen yhteistyöalue. Ei ole siis kyse mistään uudesta aluejaosta.  Näillä alueilla ollaan joko väistötiloissa tai odotellaan vapautuvia tiloja, siksi uusi koulutalo on kaikille win-win-tilanne.  

Turku on päivittänyt alkuvuodesta 2021 oppilaaksioton perusteet ja lähikoulu on ensisijainen sijoituspaikka. Perusteet yhtenäistävät koulujen käytäntöjä ja takaavat kaikille lähikoulupaikan ja tukevat koulujen rehtoreita oppilaaksioton päätöksissä mm. estämään Sorton mainitsemaa koulushoppailua.  

Itse olen iloinen jokaisesta uudesta monitoimitalosta, jotka takaavat terveet tilat, hyvän oppimisympäristön ja pitävät alueet elinvoimaisina kaikki ikäryhmät huomioiden. 

Ajatuksia kevään ja kesän ajalta/Linkki kanavalle

Löydät ajatuksiani myös alla olevasta linkistä, minne pävittelen silloin tällöin videoita ajankohtaisista

asioista :)

https://www.youtube.com/channel/UC5eZW9qB7t0mpzP3jD3vBgA 

Etäopetus ei ole vielä tänäkään päivänä kaikille tasa-arvoista

Tatu Luoto kirjoittaa, HS 19.4.21, että lähiopetuksen rinnalla on ensi tilassa aloitettava kokeilu säännöllisen viikoittaisen etäopiskelun toteuttamiseksi. Kokeiluna se voi onnistuakin ja sen sisällä etäopiskelua on mahdollista kehittää. On hyvä, että innovoidaan uusia tapoja toimia.

On kuitenkin huomioitava, että etäopiskelu ei vielä tänä päivänä täytä yhdenvertaisuuden kriteerejä. Etäopetusjaksot ovat näyttäneet perheiden hyvin erilaiset lähtökohdat. Jokaisessa perheessä ei ole tarvittavia laitteita ja mikäli ne löytyy kunnan tarjoamana, niin ongelmia on ollut verkkoyhteyksissä. Kaikilla perheillä ei ole langattomia verkkoja tai sujuvia nettiliittymiä. Isossa perheessä perheen yhden aikuisen Prepaid-liittymän saldo hupenee nopeasti. Tämä on valitettavaa todellisuutta vielä tämänkin päivän maailmassa.  Toisen kymppi on toisen tonni.

Kaikissa perheissä ei ole aikuista,tai riittävää kielitaitoa, joka pystyisi auttamaan etätehtävissä tai teknisissä asioissa.

Haasteeksi etäopetusjaksoilla muodostui myös kouluruokailu, mikä on perusopetuslain mukainen oppilaan oikeus sekä ison joukon lapsia ja nuoria päivän yksi tärkeimmistä aterioista. 

Nämä asiat olisi siis huomioitava, mikäli etäopetuskokeluihin lähdetään. 

Suomessa on paljon perheitä, lapsia ja nuoria, joiden elämät ovat kaukana toisistaan Näiltä edellä mainituilta asioilta ei voi, eikä tule sulkea silmiä.

Taru Pätäri

peruskoulun rehtori

Turku

Arkean jatkuvat yt-neuvottelut

 Minulta on joskus kysytty, miksi puolustan niin voimakkaasti Arkean työntekijöitä, että eikö samat hommat hoidu muiltakin. Tähän on selvä syy. Olen työurani aikana kokenut ajan ennen yhtiöittämistä ja myös työskentelyn kiinteistönhoidosta vastaavan pörssiyhtiön kanssa. Kun koulun siivous ja kiinteistönhoito oli kaupungin omaa toimintaa, niin henkilökunta resurssia oli tarpeeksi ja kiinteistöt pysyivät kunnossa. Kovan kilpailutuksen myötä joka yhtiössä kaikki tehdään minimillä ja se näkyy mm. kiinteistöjen kunnossa. Koulu on toimintaympäristönä esimerkiksi aivan eri kuin jokin toimistorakennus. Tänäkin aamuna saan kiittää Arkean päivystävää kiinteistönhoitajaa. Työpaikalla oli ikkuna rikottu, mistä sivullinen ilmoitti. Ei tarvinnut jonotella päivystysnumeroon minuuttikaupalla ja hetken päästä tuli soitto päivystävältä jonka kanssa sovittiin speksit, mitä tehdään ja mitä käytävä tarkistamassa. Nämä henkilöt ovat työskennelleet kouluissa pitkään ja ymmärtävät puolesta sanasta. Yhtiöittämisestä ollaan oltu mukana, mutta itse ajattelen niin että on voitava tehdä korjausliikkeitä, jos homma ei toimi. Ymmärrän myös sen, että sen purku ei ole ongelmatonta ja yksinkertaista. On kuitenkin mietittävä asiaa laajemmin ja nähtävä mikä on tulevaisuuden kannalta kestävä ratkaisu mm. tilojen kunnossapidon kannalta.

https://www.ts.fi/lukijoilta/5284769/Arkean+jatkuvat+ytneuvottelut+eivat+ole+ratkaisu

Oppilaitosten koronavuosi; aina valmiina

 

Koronavuosi on ollut kaikille suomalaisille erikoista aikaa. Se on koskettanut meitä kaikkia jollain tapaa ja koettelee monia eri ammattikuntia.

Kouluista ja oppilaitoksista puhuttaessa pääpaino on ollut etäopetuksessa, mikä on ollutkin suurin mullistus. Koronatoimet ja aika näkyy tosin paljon muutenkin oppilaiden, mutta myös opettajien ja muun koulujen henkilökunnan, arjessa. Kritiikkiäkin on saatu, välillä aiheesta mutta ehkä myös tietämättömyydestä näiden ammattilaisten arjesta.

 

Opettajat ja ohjaajat ovat myös monen muun ammattikunnan kanssa jatkuvassa valmiustilassa valmiina muuttamaan käytäntöjä, kuulemaan uusimpia ohjeistuksia ja siirtymään etäopetukseen. Alalla on onneksi suuri ymmärrys siihen, että tilanne sen vaatii, vaikka se ei aina mieleistä olisikaan. 

 

Tyypillinen kuvaus tästä on esimerkiksi se, että sivistystoimen esimiehet saivat viestin perjantaina 19.3.21 klo 9.11 maskisuosituksen laajenemisesta koskemaan kaikkia luokka-asteita. Samana päivänä jo klo 9.45 kaikki kouluni opettajat olivat Teamsin äärellä kuulemassa yhtenäisiä ohjeita ja sopimassa yhteisiä käytäntöjä. 

 

Koulussa koko päivä hoidetaan työtehtävät maski kasvoilla, suunnitellaan mahdollisimman koronaturvallisia oppitunteja ja valvotaan niin sisällä kuin ulkona, että edes jonkinmoiset turvavälit toteutuisivat.

Nuo samat opettajat pitävät puhelimet auki viikonloppuisin, jotta he saavat ensi tilassa tiedon, mikäli rehtorin kautta tartuntataudeista tulee ilmoitus, että luokassa/ryhmässä on altistuminen ja on siirryttävä etäopetukseen. Tällaisessa tilanteessa ope ei katso viikonpäivää tai kellonaikaa, vaan aloittaa järjestelyt ja tiedottamisen heti. 

 

Kirjoituksen ei ole tarkoitus asettaa eri ammattikuntia vastakkain, vaan ainoastaan avata koulujen, varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten ja koko sivistystoimen arkea, mikä kestää tänä aikana lähes 24/7. 

Meillä on yhteinen tehtävä, kansallinen terveysturvallisuus. Onneksi meillä on nuo aina valmiina olevat kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset.