perjantai 8. lokakuuta 2021

Koulu on keskeinen toimija segregaation ehkäisyssä

Kai Sorto (ps)  kirjoittaa TS 9.10.21 huolestaan että maahanmuutto eriyttää koulut ja asuinalueet. Sorto näkee myös, että koulushoppailu lisääntyy viitaten juuri tehtyyn ratkaisuun, missä esitettiin uuden yhtenäiskoulun rakentamista Karhunaukiolle. 

Itse näen asian juuri toisin. Uusien palveluiden syntyminen ja aiempien pitäminen asuinalueiden lähellä on paras tapa ehkäistä segregaatiota. Kaavoitus ohjaa voimakkaasti rakentamista ja tässä vaiheessa on hyvä tehdä pitkänäköisiä ratkaisuja monimuotoisesta ja -puolisesta rakentamisesta. Kun asuinalueita kohdellaan tasa-arvoisina kehityskohteina, niin tällöin myös väestörakenne jakaantuu myös tasaisesti. 

Tällä hetkellä Turun koululaisista ja niiden henkilökunnasta on melkein 20% väistötiloissa ja siksi tarvitaan uusia, terveitä, tässä ajassa olevia tiloja. Tämä on merkittävä asia niin oppilasterveyden kuin henkilökunnan työhyvinvoinnin kannalta. Tilaelementtiratkaisut eivät ole paras ratkaisu pitkässä juoksussa. 

Karhunaukion oppilaaksiottoalue tullee olemaan Skanssi, Huhkola, Lauste ja Vaalan alue. Lisäksi oppilaita otettaisiin Pääskyvuorelta, Varissuolta, Itäharjulta, Vasaramästä sekä Kurjenmäestä. Kyseessä on jo olemassa oleva Itäinen yhteistyöalue. Ei ole siis kyse mistään uudesta aluejaosta.  Näillä alueilla ollaan joko väistötiloissa tai odotellaan vapautuvia tiloja, siksi uusi koulutalo on kaikille win-win-tilanne.  

Turku on päivittänyt alkuvuodesta 2021 oppilaaksioton perusteet ja lähikoulu on ensisijainen sijoituspaikka. Perusteet yhtenäistävät koulujen käytäntöjä ja takaavat kaikille lähikoulupaikan ja tukevat koulujen rehtoreita oppilaaksioton päätöksissä mm. estämään Sorton mainitsemaa koulushoppailua.  

Itse olen iloinen jokaisesta uudesta monitoimitalosta, jotka takaavat terveet tilat, hyvän oppimisympäristön ja pitävät alueet elinvoimaisina kaikki ikäryhmät huomioiden. 

torstai 29. heinäkuuta 2021

Ajatuksia kevään ja kesän ajalta/Linkki kanavalle



Löydät ajatuksiani myös alla olevasta linkistä, minne pävittelen silloin tällöin videoita ajankohtaisista

asioista :)

https://www.youtube.com/channel/UC5eZW9qB7t0mpzP3jD3vBgA 


keskiviikko 21. huhtikuuta 2021

Etäopetus ei ole vielä tänäkään päivänä kaikille tasa-arvoista


Tatu Luoto kirjoittaa, HS 19.4.21, että lähiopetuksen rinnalla on ensi tilassa aloitettava kokeilu säännöllisen viikoittaisen etäopiskelun toteuttamiseksi. Kokeiluna se voi onnistuakin ja sen sisällä etäopiskelua on mahdollista kehittää. On hyvä, että innovoidaan uusia tapoja toimia.


On kuitenkin huomioitava, että etäopiskelu ei vielä tänä päivänä täytä yhdenvertaisuuden kriteerejä. Etäopetusjaksot ovat näyttäneet perheiden hyvin erilaiset lähtökohdat. Jokaisessa perheessä ei ole tarvittavia laitteita ja mikäli ne löytyy kunnan tarjoamana, niin ongelmia on ollut verkkoyhteyksissä. Kaikilla perheillä ei ole langattomia verkkoja tai sujuvia nettiliittymiä. Isossa perheessä perheen yhden aikuisen Prepaid-liittymän saldo hupenee nopeasti. Tämä on valitettavaa todellisuutta vielä tämänkin päivän maailmassa.  Toisen kymppi on toisen tonni.

Kaikissa perheissä ei ole aikuista,tai riittävää kielitaitoa, joka pystyisi auttamaan etätehtävissä tai teknisissä asioissa.

Haasteeksi etäopetusjaksoilla muodostui myös kouluruokailu, mikä on perusopetuslain mukainen oppilaan oikeus sekä ison joukon lapsia ja nuoria päivän yksi tärkeimmistä aterioista. 

Nämä asiat olisi siis huomioitava, mikäli etäopetuskokeluihin lähdetään. 

Suomessa on paljon perheitä, lapsia ja nuoria, joiden elämät ovat kaukana toisistaan Näiltä edellä mainituilta asioilta ei voi, eikä tule sulkea silmiä.

Taru Pätäri
peruskoulun rehtori
Turku

lauantai 17. huhtikuuta 2021

Arkean jatkuvat yt-neuvottelut


 Minulta on joskus kysytty, miksi puolustan niin voimakkaasti Arkean työntekijöitä, että eikö samat hommat hoidu muiltakin. Tähän on selvä syy. Olen työurani aikana kokenut ajan ennen yhtiöittämistä ja myös työskentelyn kiinteistönhoidosta vastaavan pörssiyhtiön kanssa. Kun koulun siivous ja kiinteistönhoito oli kaupungin omaa toimintaa, niin henkilökunta resurssia oli tarpeeksi ja kiinteistöt pysyivät kunnossa. Kovan kilpailutuksen myötä joka yhtiössä kaikki tehdään minimillä ja se näkyy mm. kiinteistöjen kunnossa. Koulu on toimintaympäristönä esimerkiksi aivan eri kuin jokin toimistorakennus. Tänäkin aamuna saan kiittää Arkean päivystävää kiinteistönhoitajaa. Työpaikalla oli ikkuna rikottu, mistä sivullinen ilmoitti. Ei tarvinnut jonotella päivystysnumeroon minuuttikaupalla ja hetken päästä tuli soitto päivystävältä jonka kanssa sovittiin speksit, mitä tehdään ja mitä käytävä tarkistamassa. Nämä henkilöt ovat työskennelleet kouluissa pitkään ja ymmärtävät puolesta sanasta. Yhtiöittämisestä ollaan oltu mukana, mutta itse ajattelen niin että on voitava tehdä korjausliikkeitä, jos homma ei toimi. Ymmärrän myös sen, että sen purku ei ole ongelmatonta ja yksinkertaista. On kuitenkin mietittävä asiaa laajemmin ja nähtävä mikä on tulevaisuuden kannalta kestävä ratkaisu mm. tilojen kunnossapidon kannalta.

https://www.ts.fi/lukijoilta/5284769/Arkean+jatkuvat+ytneuvottelut+eivat+ole+ratkaisu

lauantai 20. maaliskuuta 2021

Oppilaitosten koronavuosi; aina valmiina

 



Koronavuosi on ollut kaikille suomalaisille erikoista aikaa. Se on koskettanut meitä kaikkia jollain tapaa ja koettelee monia eri ammattikuntia.


Kouluista ja oppilaitoksista puhuttaessa pääpaino on ollut etäopetuksessa, mikä on ollutkin suurin mullistus. Koronatoimet ja aika näkyy tosin paljon muutenkin oppilaiden, mutta myös opettajien ja muun koulujen henkilökunnan, arjessa. Kritiikkiäkin on saatu, välillä aiheesta mutta ehkä myös tietämättömyydestä näiden ammattilaisten arjesta.

 

Opettajat ja ohjaajat ovat myös monen muun ammattikunnan kanssa jatkuvassa valmiustilassa valmiina muuttamaan käytäntöjä, kuulemaan uusimpia ohjeistuksia ja siirtymään etäopetukseen. Alalla on onneksi suuri ymmärrys siihen, että tilanne sen vaatii, vaikka se ei aina mieleistä olisikaan. 

 

Tyypillinen kuvaus tästä on esimerkiksi se, että sivistystoimen esimiehet saivat viestin perjantaina 19.3.21 klo 9.11 maskisuosituksen laajenemisesta koskemaan kaikkia luokka-asteita. Samana päivänä jo klo 9.45 kaikki kouluni opettajat olivat Teamsin äärellä kuulemassa yhtenäisiä ohjeita ja sopimassa yhteisiä käytäntöjä. 

 

Koulussa koko päivä hoidetaan työtehtävät maski kasvoilla, suunnitellaan mahdollisimman koronaturvallisia oppitunteja ja valvotaan niin sisällä kuin ulkona, että edes jonkinmoiset turvavälit toteutuisivat.

Nuo samat opettajat pitävät puhelimet auki viikonloppuisin, jotta he saavat ensi tilassa tiedon, mikäli rehtorin kautta tartuntataudeista tulee ilmoitus, että luokassa/ryhmässä on altistuminen ja on siirryttävä etäopetukseen. Tällaisessa tilanteessa ope ei katso viikonpäivää tai kellonaikaa, vaan aloittaa järjestelyt ja tiedottamisen heti. 

 

Kirjoituksen ei ole tarkoitus asettaa eri ammattikuntia vastakkain, vaan ainoastaan avata koulujen, varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten ja koko sivistystoimen arkea, mikä kestää tänä aikana lähes 24/7

Meillä on yhteinen tehtävä, kansallinen terveysturvallisuus. Onneksi meillä on nuo aina valmiina olevat kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset.

maanantai 8. maaliskuuta 2021

Kuntapolitiikan tosiasiat


 Kai Sorto kirjoittaa TS 6.3.21, että politiikassa tulee nojata tosiasioihin. Olen samaa mieltä ja siksi on tärkeää, että muutamia kirjoituksessa olevia asioita täsmennetään ja perustetaan asiat olemassa oleviin faktoihin.

Oppivelvollisuus uudistus kulkee nimellä laajennettu oppivelvollisuus. Asiantuntijoiden näkemyksiä ei ole sivuutettu, vaan päätös perustuu myös siihen että tutkitun tiedon mukaan pelkän peruskoulun varaisilla opinnoilla reilu 40% heistä jää työttömiksi.

Peruskoulun varaan jääneiden työllisyysaste on noin 25 % kun vastaavasti keskiasteen suorittaneilla se on n. 32%.
Tutkimusten mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen toiselle asteelle on arvioitu nostavan työllisyysastetta 4%.

Elpymispaketti on kaikkien 27 jäsenmaan yhteinen. Tämä eroaa finanssikriisin aikaisista tukipaketista siten, että silloin tuki kohdenettiin  yksittäisille euromaille. Avustusten ja lainojen suhde on nyt noin puolet ja puolet.

 Sorto esittää myös, että kunnat eivät ole irrallisia saarekkeita vaan ne linkittyvät valtakunnan politiikkaan. Toki näin pitääkin olla, mutta käytännön tasolla edellisten vuosien kaupunginhallitusten ja valtuustojen ja lautakuntien pöytäkirjoja lukiessa näkymä on kuntalaisen palveluissa, kaavoituksessa ja hyvinvoinnissa. Noissa pöytäkirjoissa ei näy yhtään päätöstä lain valmistelusta, rajaliikenteen rajoittamisesta, valtion talousarviosta päättämisestä tai kansainvälisten sopimusten valvomisesta, mitkä kuuluvat valtakunnan politiikkaan.  

Sen sijaan noista pöytäkirjoista voi tarkistaa, että on päätetty mm. kaavoitukseen liittyvistä asioista, kaupungin veroprosentista, päivähoitomaksuista, rakennusten korjaamisesta, terveyspalveluista ja monista muista meitä kaikkia kuntalaisia koskevista joka päiväisistä asioista.

 Kuntapäättäjän tulee olla sitoutunut lukemaan ja tutkimaan monenlaisia erilaisia asioita maanrakennuslaista hoitoviivemaksuihin. Pelkällä mutu-tiedolla, lööpeillä ja Sorton esittämillä toiveajatteluilla ei pärjää, jos haluaa oikeasti tehdä vastuullisia päätöksiä.

 

Taru Pätäri

kaupunginvaltuutettu, sd

lauantai 6. maaliskuuta 2021

Perhekeskusmalli tukemaan niin perheiden kuin viranomaisten arkea



Turun Sanomat uutisoi 1.3.2021 että Lounais-Suomen poliisin rikostorjuntalinja haluaa keskittää alueen kaikkien lapsirikosten tutkinnan samaan yksikköön.

Tämä olisi varmasti selkeä parannus niin asiakkaiden kuin viranomaisyhteistyön kannalta. Kuten artikkelissa todetaan, niin tämä keskittäminen poistaisi pallottelukulttuurin ja parantaisi eri viranomaistoimijoiden mahdollisuutta yhteistyöhön. Linjan johtaja Holstila toivoo myös vahvoja puuttumiskeinoja lastensuojeluun.

 

Näkökulma on tärkeä, mutta kaipaa tuekseen myös laajemman tavan toimia. Lapsirikosasioissa tarvitaan niin poliisin kuin sosiaalipuolen toimia. Yleensä yksi toimija ja tapaamiskerta ei riitä, sillä kyseessä on monesti pitkäaikainen prosessi kauaskantoisine vaikutuksineen. Apua ja ohjausta tarvitaan usein myös lähipiirissä.

 

Näihin kysymyksiin ratkaisuna voidaan ajatella olevan perhekeskustoimintamalli (TS 29.1.2021). Perhekeskuksen ideana on asiakaslähtöisyys ja joustavat palvelut, joita voidaan kohdentaa alueellisesti. Perhekeskus tuo yhteen eri viranomaistoimijat yhteisillä tietoalustoillaan, jolloin toiminta on horisontaalisesti selkeää.

 

Tällä hetkellä ongelmana ovat vaihtuvat toimijat, pitkät jonotusajat, värikkäät lastensuojelun ostopalvelut ja tiedonsiirron ongelmat. Tämä vaikeuttaa viranomaistyötä, kun tieto ei siirry ja asiakas, on se sitten lapsi, nuori tai perhe, jää tyhjän päälle ja/tai pääsee itse jättäytymään pois palveluista. Tosin on todettava, että Turussa on monta asiaa jo hyvin hoidettu: Ankkuripoliisin tavoittaa, sosiaalipäivystys toimii ja meillä on osaava sivistyspuolen kenttä kaikkineen.

 

Rakennus, missä on eri toimijoita ei vielä muodosta perhekeskusta vaan sen tekevät yhdessä palveluverkostona työskentelevät toimijat. Perhekeskusmallin sisällä voi olla useita eri toimijoita niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta ennaltaehkäisystä jälkihuoltoon, sivistystoimesta terveydenhoitoon saakka.  Kaikkien yhteisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyys ja joustavat nopeat prosessit.


Poliisin lapsirikosten yksikön kehittämisen rinnalla on vauhditettava perhekeskusten kehittämistä. 

 

Taru Pätäri

kuntavaaliehdokas, KM, peruskoulun rehtori, kaupunginvaltuutettu

Outi Kivinen 

kuntavaaliehdokas, VTM, sosiaalialan amk-opettaja (eläkkeellä)

Kristiina Hellstén

kuntavaaliehdokas, filosofian tohtori, kaupunginvaltuutettu