Yörauha kuuluu kaikille

 Turun Sanomat kirjoitti 10.8.2019 Artukaisissa tapahtuvasta laittomasta kaahailusta ja sen aiheuttamista meluhaitoista. Tuohon mennessä asiaan ei oltu löydetty ratkaisua kaupungin tai poliisin suunnalta. 

Viime viikonloppuna Aunelassa, Jyrkkälässä ja Pernossa on taas vietetty unettomia öitä Kiitotien ja Merilinjan laittomien kiihdytysajojen vuoksi. Pahimmillaan meteli  kuuluu  Raison rajalle saakka. Alueella on monimuotoista asumista ja ”rallin” äänet valvottavat laajalti. Kyseessä on myös vakava meluhaitta ja stressitekijä viereiselle hevostallille. Ratkaisu on siis edelleen löytymättä.

Kaupungilta toivotaan toimenpiteitä katualueille, mitkä estävät nämä jatkuvat kuminpoltto- kiihdytysajot. 

Poliisi ei sanojensa mukaan ehdi kaikkialle, mutta kun kyseessä on tiedetty toistuva ilmiö, niin sille löytynee haluttaessa ratkaisu . Kyseessä on muun liikenteen vaarantaminen ja suuriin ylinopeuksiin syyllistyminen lähellä asutusalueita. Tuo toiminta on riskitekijä myös näille meluhäiriköille. 

Toivon, että asiaan ei reagoida vasta sitten kun joku näistä asianosaisista loukkaantuu pahoin hallitsemattoman ajotyylinsä vuoksi. 

Silmien sulkeminen on välinpitämättömyyttä. Toivon, että tällesaadaan pikaisesti loppu. 

Tapaus Turun Ratapiha -hanke: mitä on pääätetty ja mitä ei

Mikäli lehti- ja klikkiotsikoituja kirjoituksia olisi uskominen, niin sen mukaan kaupunki ja sdp siinä mukana olisi rakennuttamassa TPS:lle uutta jäähallia ilman mitään reunaehtoja.

Onneksi on olemassa viralliset ja julkiset päätöspöytäkirjat, joista selviää mitä on päätetty ja mitä ei ole päätetty.

Pieni kertaus tiivistettynä Ratapihahankkeesta:

Kyse on koko Ratapihan alueen kehittämisestä ja keskustan laajenemisesta Pohjolan suuntaan. Se on laaja kokonaisuus niin uutta infraa kuin asuntorakentamista. Jäähalli ja elämyskeskus ovat vain pieni osa suunnitelmasta.

Tavoitteena on, että sijoittamalla 30 miljoonaa tähän hankkeeseen kaupunki saa vastineeksi noin 600 miljoonan edestä kaupunkikehittämistä eli uusi asuntoja, toimisto-ja liiketiloja, uutta infraa ja ennen kaikkea alueelle työtä.

Ensimmäisen kerran kuultuani hankkeesta, olin langeta noihin klikkiotsikoihin, mutta kun suunnitelmiin tutustuu, niin huomaa tässä hyödyn jota ei kannattane ohittaa, mikäli neuvotteluissa päästään sopimukseen. Työtä tarvitaan erityisesti nyt, kun kaupungin talous sukeltaa ja alijäämää on yli 100 miljoonaa.

Kaupunginhallitus ei tosin ole vielä sitoutunut mihinkään eikä hankkeeseen mukaan lähdöstä ole tehty päätöstä. Tällä hetkellä on tehty vasta päätös, että neuvotteluja voidaan jatkaa tietyin reunaehdoin. Alla suora lainaus kh:n pöytäkirjasta ehtoineen ja omin kommentein:

• Turun kaupungin lopullisen sijoituksen ehtona on, että Ratapihan Elämyskeskus -hanke toteutuu areenaa ja asumista laajempana kokonaisuutena seuraavasti:
• Ratapihan asemakaavan rakennusoikeusmäärästä rakennetaan 2/3 rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa, arviolta vuosina 2022-2025. Ensimmäisen, arviolta vähintään 400 M€:n vaiheen, tulee sisältää areenan ja asumisen lisäksi myös muita tiloja kuten mm. elämyskeskus, liiketiloja, majoitustiloja, päivittäistarpeiden tiloja, toimistotiloja ja ravintolatiloja
• Asuntotuotanto toteutuu markkinaehtoisesti ja Turun Ratapihan Kehitys Oy arvioi asuntorakentamisen kestävän kaikkiaan 5 - 8 vuotta. Kokonaisuuden toteutuminen on turvattava sopimuksella ja sopimus hyväksyttävä kaupunginhallituksessa
• Koko rahoitusrakenne- ja suunnitelma on oltava selvillä ennen kaupungin sijoituksen tekemistä. TÄLLÄ VÄLTETÄÄN ESIM. LOGOMON SILTA -CASET
• Sopimusrikkomus koskien hankkeen toteutumattomuutta 1. vaiheen osalta on sanktioitava lopullisessa sijoitussopimuksessa.
• Turun kaupungin sijoitus enintään 30 M€, enintään 49,9 % omistusosuus areenayhtiöstä. Kaupungin vastuun tulee rajoittua yhtiömuodosta riippumatta sen 30 M€ sijoitukseen mukaan lukien myöhemmät yhtiösopimukset tai osakassopimukset ja niiden ehdot.
• Sijoitus tehdään vain areenan omistavaan yhtiöön.
• Areenayhtiöön ei voida tehdä ilman kaupunginvaltuuston päätöstä 30 M€ ylittävää sijoitusta mukaan lukien mahdollinen lisäpääomitus.
• Lopullisella sijoituspäätöksellä ei voida asettaa kaupungille vastikkeen tai muun kuluerän muodossa maksuvelvoitetta 30 M€:n sijoituksen lisäksi. KYSEESSÄ ON SIJOITUS, KAUPUNKI EI RAKENNUTTAJA
• Areenayhtiön tulee saada rakennushanketta varten merkittävää valtiontukea. ILMAN TUKEA EI LÄHDETÄ MUKAAN.
• Muiden sijoituskonsortioon osallistuvien sijoittajien tulee olla kaupungin sijoitustoiminnan ja eettisten periaatteiden mukaisia. Kaupunki hyväksyy muut sijoittajat erikseen.
• Sijoituksen ehtoina on, että areenayhtiön oman pääoman tuottotavoitteen tulee vastata alan sijoitusten yleistä markkinaehtoista tuotto-odotusta siten, että kaupunki on yhdenvertaisessa asemassa muihin sijoittajiin nähden mukaan lukien myöhemmät yhtiösopimukset tai osakassopimukset ja niiden ehdot.
• Areenan katsomopaikkojen, pukutilojen ja muiden fasiliteettien tulee mahdollistaa kansainvälisten tapahtumien järjestäminen. KAUPUNKI TARVITSEE LISÄÄ TAPAHTUMIA, JOISTA SEURAA TULOJA TALOUSALUEELLE.
• Maankäytön osalta hankeyhtiö sitoutuu toteuttamaan elämyskeskushankkeen edellyttämän infran kustannuksellaan kaupungin hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ja kaupungin valvonnassa pois lukien vesihuollon ja energian verkostoinvestoinnit.
• Kaupunginvaltuusto toteaa, että kaupungin tavoitteena on sijoittaa Koy Turun Monitoimihallin osakkeet osaksi hanketta.
• Ennen lopullisen sijoituksen tekemistä tulee selvittää mahdollisuus luovuttaa Turkuhalli apporttina tai muulla mahdollisella tavalla uuteen areenayhtiöön.

Eli nyt vasta on määritelty ehdot, joilla jatketaan neuvotteluja siitä sijoittaako kaupunki hankkeeseen 30 miljoonaa ja saisi vastineeksi yksityisten sijoittajien kautta monen sadan miljoonan hyödyn niin työnä kuin verotuloina. Varsinainen investointipäätös tehdään vasta myöhemmin ja sitten harkitaan lopullista päätöstä.

  

Millainen on houkutteleva kaupunki?

Kaupungissamme on tulossa lähiaikoina useita isoja asioita- ja  investointikohteita päätöksentekoon. Niitä on suunniteltu kaupungin kehittymistä ja kasvua ajatellen. Osa on mielestäni perusteltuja, mutta aivan kaiken takana en alunperinkään ole voinut olla eikä tutkimukset ole vakuuttaneet tiettyjen investointien tarpeellisuudesta. Kaiken vastustaminen ei  toki kaupunkia kehitä, mutta yltiöpositiiviset kasvuennusteet eivät voi olla suunnittelun pohjana. Kaupunkia tulee kehittää ja kasvattaa kaupunkilaisille, ei hankkeille,  talouden sallimissa puitteissa.

On pysähdyttävä ja mietittävä, mitä oikeasti nyt tarvitsemme talouden sakatessa maailmanlaajuisesti. Pysähtyminen voi näyttää asioita, jotka jäävät vauhdin alle. Asioita voi ja pitää tarkastella muuttuneessa tilanteessa toisin, on asetettava arvojärjestys.

On tärkeää muistaa tämän suunnitteluinnostuksen keskellä mikä tekee kaupungista houkuttelevan. Itse uskon siihen, että hyvin toimivat palvelut ovat vetovoiman ja viihtyvyyden tae. Hyvin toimiviin palveluihin kuuluvat niin toimiva terveydenhoito, sosiaalipalvelut kuin varhaiskasvatuksen ja opetuksen saavutettavuus. Toimivuuteen kuuluu myös se, että tilat missä toimitaan ovat terveet niin palvelunkäyttäjille kuin työntekijöille ja niihin on helppo saapua.

Oma toiveeni on se, että panostamme asumisen monimuotoisuuteen eri ikä- ja perherakenteet huomioiden. 

Haluamme, että asuinalueet ovat tasavertaisia niin viihtyvyydeltään kuin palveluiltaan. 

Panostamme siihen, että vauvasta vaariin saamme olla terveissä toimitiloissa. 

Näihin tarvitaan rahaa ja kaupungin terve käyttötalous. Sopeuttamistoimet ovat meneillään, mutta ei lähelläkään maalia. 

Kun vaihde on hetken ollut pienemmällä ja kulutus vähentynyt, niin voidaan laittaa isompaa vaihdetta kohti uusia suunnitelmia. Mutta maltilla, ei jääräpäisesti kiihdyttäen vaan perusasiat ensin ymmärtäen ja kuntoon hoitaen.

Riittämättömät oppilas- ja opiskeluhuoltopalvelut

Saamme viikoittain lukea koulun haasteista koskien joko inkluusiota, oppilaiden kasvaneista tuen tarpeista ja kouluyhteisön aikuisten uupumisesta. Nämä eivät ole yksittäisiä asioita, vaan ne kaikki linkittyvät yhteen ja siihen, että oppilas- ja opiskeluhuollon tuen kohdentumisessa ja resurssoinnissa määrä ei vastaa todellista tarvetta.

Oppilas- ja opiskeluhuollon tehtävänä on mm. vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.

Esiopetuksesta toiselle asteelle kuuluu jo lakisääteisesti oppilas- ja opiskeluhuollon palveluita kuten psykologi- ja kuraattoripalvelut.  Oppilas- ja opiskeluhuoltolain 15§ mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Lain tarkoituksena on tukea niin tuen piirissä olevia lapsia ja nuoria kuin tukea koko koulun hyvinvointia.

Tällä erää suosituksena on, että jokaista 600-800 oppilasta kohden olisi yksi koulupsykologi. Tämäkään ei toteudu vaan oppilasmäärät ovat pääsääntöisesti suuremmat. Tuo määrä tarkoittaa sitä, että koulupsykologien aika suuntautuu vain tiettyihin toimenpiteisiin, kun heidän osaamistaan tulisi voida hyödyntää koko koulun tueksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Psykologien laajaa osaamista tulisi hyödyntää laaja-alaisesti ennaltaehkäisevänä toimintana, mutta nyt ylisuurien oppilasmäärien vuoksi usein toimitaan minimillä. Oppilashuollon nykyiset haasteet syntyvät siis ensisijaisesti lakisääteisten vakanssien puutteesta tai niiden täyttämättä jättämisestä.

Ratkaisu tähän löytyy siitä, että lasketaan oppilasmääräsuosituksia koulupsykologia kohden, jolloin lain asettamat vaatimukset ja lasten ja nuorten sekä koko kouluyhteisön hyvinvointi paranee. Uusien vakanssien perustaminen ei ole ainoastaan lisäkulu, vaan se tuo säästönsä siitä, että apua on saatavilla tarvittaessa.  Oikeanaikaisella avulla voidaan välttää niin kalliit erikoissairaanhoidon toimenpiteet ja kuin lastensuojelun kustannuksia. Lasten ja nuorten psyykkinen  hyvinvointi ja oppiminen on koko kouluyhteisön yhteinen tehtävä ja tavoite.

Kun koulusta puuttuu riittävät oppilas- ja opiskeluhuollon tukitoimet, niin tuo työ jää joko puolitiehen tai opettaja jää yksin haasteiden kanssa, jolloin se aika on pois varsinaisesta tehtävästä ja kuormittaa opettajaa usein kohtuuttomasti. Riittävä tuki luo hyvinvointia koko kouluyhteisöön. 

Oppilasmääräsuositusten laskeminen 500 oppilaaseen koulupsykologia kohden olisi niin taloudellinen kuin inhimillinen säästö. Tuen tarpeiden riittävyys on satsaus tulevaisuuteen. 

Klikkiotsikoiden ja meemien takaa

Otsikoissa on jatkuvasti siitä, kuinka politiikan seuranta on jäänyt klikkiotsikkotasolle. Luetaan vain otsikko, mikä on yleensä irrallinen heitto ja/tai yksitäisen ihmisen huonosti ajateltu heitto keskusteluun, eikä lainkaan puolueen poliittisen linjan mukainen.

Tuohon vain pelkkään otsikkoon jäävä ja luottava lukija ei aina muista, että otsikon tarkoituksena voi olla suurimpana syynä myynnin ja luettavuuden kasvu ja journalismi vasta toisena. Kotimaisten kielten kielikeskuksen kielitoimiston sanakirja jo kertoo tämän ilmiön taustan. Se määrittää sanan klikki seuraavasti: omaa etuaan ajava eristäytynyt joukko, nurkka-, kuppikunta, kopla.

Yhtenä esimerkkinä uskominen klikkiotsikoihin on juuri nyt keskustelussa oleva hoitajamitoitus. Erityisesti iltapäivälehdet suomivat hallitusta siitä, että hoitajamitoitusta ei saatukaan aikaan parissa kuukaudessa. Samalla unohdetaan, että jo vuonna 2012 ministeri Guzenina ajoi voimakkaasti hoitajamitoitusta mikä kaatui pitkälti nykyisten oppositiopuolueiden vastustukseen (kok.).

Nykyistä edellinen hallitus (kesk., kok ja ps) puolestaan halusi laskea suunniteltua mitoitusta hoitajien määrässä 0,5:een. Unohdetaan myös, että lait tuodaan hallitukseen ja eduskunnan päätettäviksi sen jälkeen, kun virkamiesvalmistelu on tehty. Ilman valmistelua ei voida tehdä päätöksiä. Virkamiesvalmistelun ei tule olla poliittista.

Omassa somessani hoitajamitoituksen siirtymisestä ovat huolissaan eniten ne, joiden poliittinen viiteryhmä on sitä eniten ennen tätä hallituskautta vastustanut, Nämä asiat ovat tarkistettavissa pöytäkirjatasolla, mutta ne vaativat toki pidempää keskittymistä asiaan kuin keltaisen otsikon ja ehkä jopa sen ingressin lukeminen.

Tosiasiassa hoitajamitoitus on nyt tulossa ja sen rahoitus selvitetään samassa päätöksenteossa.

Toisena klikkitosikko –esimerkkinä voidaan pitää PS:n euroedustajan mielipidettä ilmastonmuutoksesta. PS ei puolueena ole kovin huolissaan Suomen toimien merkityksestä ilmastonmuutoksesta, mutta heillä on oma ilmasto-ohjelmansa, mikä ei vastaa euroedustajan mukaista mielipidettä, että ”Taivaan isä järjestää meille nämä ilmat”. Kyllä, olen sen ohjelman lukenut,  etten sorru otsikkotason –keskusteluun. Siksi en sitä totuutena missään jaa ja kerro.

Poliittiset meemit ( sosiaalisessa mediassa jaettava viestit, jotka perustuvat jnk pysyvän idean muunteluun) voivat olla hauskoja enkä lue itseäni lainkaan ryppyotsaisimpien joukkoon, mutta ne voivat olla myös vaarallisia. Jakamalla meemin, missä vihapuhe on naamioitu huumoriin tai klikkiotsikon käännökseen kuvaksi, voit tahtomattasi antaa itsestäsi harhaanjohtavan kuvan. Ja ehkä jopa tietämättömän. Voi olla jopa haitaksi työelämässä.

Erityisesti nyt on vallalla meemit, missä suomitaan verotusta. Eilen sain yhdessä keskustelussa itselleni osoitetun meemin, missä piirroskuvassa lapset ovat Halloween –karkkikierroksella ja oven avaava mies sanoo lapsille, että ”Hävetkää kuinka paljon karkkia teillä on. Minä otan noista puolet ja jaan ne köyhille ja laiskoille lapsille jotka eivät viitsi vaivautua ihmisten oville” ja yhden lapsen puhekuplassa on ”Ei vittu, demari”.

No joo, voisi olla hauskakin, mutta nyt pelottava arvomaailmaltaan koska se suomii lapsia. Suomessa on lapsiköyhyyttä ja sitä pyritään helpottamaan yhteiskunnan tuella, mikä koostuu verovaroista.

Noilla samoilla verorahoilla on tehty tieverkosto ja muu infra, niillä verorahoilla mahdollistetaan kaikille peruskoulu maksullisen koulutuksen sijaan, niillä saamme kohtuuhintaista terveydenhoitoa neuvolatoiminnasta saattohoitoon. Kannattaa tutustua mitä nuo edellä mainitut palvelut maksaisivat ilman verotuksen tuomia edellytyksiä. Siinä saa jonkun tunnin tehdä töitä, että pystyy esimerkiksi maksamaan lapselleen yksityiskoulun lukuvuosimaksun mikä liikkuu jopa kymmenissä tuhansissa euroissa. Itse olen hyvin iloinen yli 30% palkkaveron veronmaksaja, koska sillä saan niin paljon palveluja. Jokainen meistä voi kohdata oman tragediansa milloin vaan ja silloin yhteiskunta tulee apuun, on sitten kyseessä konkurssi tai syöpädiagnoosi kalliine hoitoineen.

Haluan itse uskoa siihen, että aika muuttuu ja opimme käyttämään viestintää paremmin ja asiallisemmin. Haluan uskoa, että saamme lukutaidon uuteen nousuun ja koulutuksen arvo nousee. Vain koulutuksella ja sen onnistumisilla voimme muuttaa maailmaa parempaan inhimillisempään suuntaan.