Kopo- ajatuksia

Olin eilen koulutuspoliittisessa keskustelussa, missä pohdimme perusopetuksen tuloserojen kaventamista. Keskustelu oli vilkasta ajatustenvaihtoa hyvässä, innovatiivisessa hengessä. Jo aiemmin otimme edustajistossa kantaa koulutusasioihin. Alla kannanottomme jota minäkin olin koulutusverkostossa muokkaamassa:


Turun SDP: Turun SDP panostaa lapsiin investoimalla koulumaailmaan
Turun Sos.dem. Kunnallisjärjestön ylin päättävä elin edustajisto hyväksyi kevätkokouksessaan 25.3.2010 seuraavan linjanvedon:


Turun SDP panostaa lapsiin investoimalla koulumaailmaan

Lasten ja nuorten oireilu on lisääntynyt hälyttävästi. Nyt on aika toimia ja tehdä konkreettisia parannuksia lasten ja nuorten arkeen, jotta voimme säilyttää kaikkien oikeuden tasa-arvoiseen, hyvään elämään.

Turun SDP ehdottaa:
ryhmäkokoihin säädettävä ylä- ja alarajat
oppilaalle taattava oikeus kouluavustajaan
vuoden 2011 budjettiin tehtävä varaukset siten, että koulupsykologeja olisi yksi / 600 oppilasta

Taloudellisen laman keskellä turkulaiset sosialidemokraatit haluavat valaa uskoa tulevaisuuteen eteenpäin suuntautuvilla investoinneilla. Nyt jos koskaan on äärettömän tärkeää pitää huolta suomalaisen hyvinvointivaltion keskeisestä tukipilarista ja menestystekijästä, koulutusjärjestelmästä.

Menestyvä oppiminen vaatii kunnon olosuhteet. Avaimia hyvään oppimiseen ovat motivoituneet opettajat, joilla riittää aikaa ja mahdollisuuksia myös yksilökohtaiseen opetukseen. Oppilaiden tasa-arvoa rapauttaa ryhmäkokojen suuri vaihtelu, johon on puututtava säätämällä ryhmäkoon ylä- ja alarajat ja samalla on vältettävä yhdysluokkien syntymistä. Opettajien ja oppilaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi on myös taattava oppilaan oikeus koulunkäyntiavustajaan.

Mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvuun on vastattava ja ymmärrettävä se, että nuoremmille ikäpolville kynnys hakeutua palvelujen piiriin on varttuneita matalampi. Vuoden 2011 budjettiin tulee varautua siten, että tavoitellaan yhtä koulupsykologia jokaista 600 oppilasta kohden, jolloin tuki olisi kohtuullisesti oppilaiden saatavilla. Tämän lisäksi on myöhemmin tarkasteltava terveydenhoitajien ja koulukuraattorien määrää ja tarvetta turkulaisissa kouluissa.

Oikeiston ajama liiallinen yksilökeskeisyys ja oman edun tavoittelu johtavat väistämättä yhteiskuntaan, josta puuttuu yhdessä tekeminen ja toisista välittäminen. Sosialidemokraatit eivät hyväksy tällaista kehitystä, vaan haluavat rakentaa onnellista yhteiskuntaa, missä ketään ei jätetä yksin.