Talousarviokeskustelu 13.11.2023 valtuustossa

 

Kun pormestarisopimusta on tehty ja talouden raameja linjattu, niin on maailma  sen jälkeen muuttunut monin osin ja tämä näkyy myös ja itse asiassa erityisen paljon taloudessa, niin kuntataloudessa kuin yksittäisen kotitalouden lompakossa. Toki näitä talouksia ei voi verrata toisiinsa, mutta maailmantilanne näyttäytyy monella eri sektorilla.

Talousarvioneuvotteluihin lähtiessämme oli otettava huomioon inflaation ja korkojen nousun merkitys. Lisäksi haastetta tuo nousseet kustannukset kaikilla toimialueilla. Kustannusten nousu on ollut toki tiedossa, mutta niiden suhteellisuus on ennakoimatonta. Tiettyjä hakintoja on tehtävä, jotta palvelut pyörivät.

Talouden suunnittelua haastoi myös keväällä tehty palkkaratkaisu, mihin ei oltu kaikkineen varauduttu. On kuitenkin hyvä nostaa esille se, että palkkaratkaisua oli odotettu ja jokainen sentti on aivan varmasti ansaittu ja se tietänee myös lisää ostovoimaa talousalueellamme.

 Verotulojen osalta olemme myös uudessa tilanteessa, kun hyvinvointialueet erkanivat kaupunkien verotuksesta, mutta järkevällä ja maltillisella taloudensuunnittelulla pääsemme eteenpäin pinnalla pysyen. Turku on kasvava kaupunki ja se on edellytys positiiviselle talouskehitykselle.

Kasvavan väestön osalta haluamme olla valmiina niin työllisyystoimien kuin kotoutumisen edistämisen kehittämiseen.

Haluan tuoda esille, että sosialidemokraattinen ryhmä on sitoutunut tasapainottamaan, sopeuttamaan kaupungin taloutta kuten olemme ryhmien kesken sopineet. Se on vastuullista taloudenpitoa. Olisi populistista luvata yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista jos se ei ole mahdollista.

Se mistä sopeutetaan tulee tehdä harkinnalla, mutta esimerkiksi päällekkäiset toiminnat on hyvä perata ja miettiä uusia toimintatapoja. Asioita tulee tarkastella tapauskohtaisesti ja tehdä päätöksiä sen mukaan missä on mahdollisuus sopeuttaa. Perus- ja/tai lakisääteisiin palveluihin ne eivät voi toki vaikuttaa heikentävästi

Erityisesti sd -ryhmä nosti yhdeksi talousarvioneuvottelujen tavoitteeksi  hyte-kertoimen korottamisen tulosindikaattoreiden nostamiseksi ja toiminnan rahoittamiseksi. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että hyte -kertoimella seurataan Minkälaista kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on ja valtio kannustaa vaikuttavaa työtä tuon kertoimen antaman luvun kautta.

Investointien kannalta näemme, että niitä täytyy jatkaa mutta tärkeysjärjestyksessä. Ryhmien kesken on sama tahto että päiväkotiemme ja koulujemme rakentamisen tulee olla ensisijalla.

Me emme kuitenkaan halua torpata kaikkia muita investointeja, sillä  Ilman niitä ei ole talouskasvua, mitä Turku ehdottomasti tarvitsee.

Kaavoituksessa on tehty paljon edistyksellistä työtä viimeisten vuosien aikana ja sitä tulee edelleen tehostaa ja sujuvoittaa tuon edellisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Palvelujen yhdenvertaisuus, laatu ja saavutettavuus on sosiaalidemokraateille tärkeää ja nyt lasten ja nuorten palvelut haluttiin säilyttää mahdollisimman ennallaan. Tämä oli meille kynnyskysymys. Me emme halunneet säästää tulevaisuuteen satsaamisesta vaan oli erityisen tärkeää että näihin palveluihin saimme lisää määrärahoja eikä matalan kynnyksen liikuntapalveluista leikattu alkuperäisen esityksen mukaan. Ensi talvenakin luistellaan lähikentillä ja liikutaan lähiliikuntapaikoilla.

 

Talousarvio on neuvottelujen tulos. Neuvottelun perustana tulee olla keskustelu, kompromissi ja sopimuskulttuuri. Kiitän muita neuvotteluihin osallistuneita, että pääsimme näihin tavoitteisiin pääsääntöisesti.

Syyllisiä vai ratkaisuja oppimistulosten ”romahtamiseen”

 Oppimistulos -keskustelu; syyllisiä vai ratkaisuja

 

Keskustelu oppimistulosten ”romahtamisesta” käy kiivaana. Sen suurin tavoite näyttää olevan syyllisten etsiminen ilman ratkaisukeskeistä otetta mitä juuri nyt tarvittaisiin.

Asiaan ei löydy yksiselitteistä ratkaisua, vaan ilmiö on monitahoinen. Yhteiskuntamme on muuttunut nopeasti sitten vuosituhannen alun jälkeen. Niin väestörakenne kuin yhdyskuntarakenne on täysin toinen kuin mihin koulutusjärjestelmämme perustuu. Vaikka suomalainen opettajankoulutus ja opetuksen kehittäminen kansallisesti on osaavaa ja huippuluokkaa, niin nuo edellä mainitut muutokset näkyvät voimakkaasti kouluissa ja oppilaitoksissa. Koulutusjärjestelmässämme on ennakoitu muuttuva globaali maailma ja sen tuomat haasteet ja myös edut. Ennakointi olisi tullut kuitenkin aloittaa jo aiemmin ja uusien mallien käyttöönoton nopeampi tempoista.

Väestörakenteemme on muuttunut ja se on tuonut mukanaan uusia tarpeita. Vaikka meillä on vahvaa tietoa esimerkiksi kotouttamisesta ja S2 -kielen opetuksesta, niin resurssit eivät ole täysin seuranneet tarpeita. Tähän tulee panostaa jatkossa ja hakea uusia toimintamalleja, jotta jokainen suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäynyt saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet edes minimihyvän tasoisesti.

Yhdyskuntarakenne segregaatioineen määrittää myös voimakkaasti oppimistulosten muodostumista. Positiivinen diskriminaatio on resurssien jaossa merkittävässä osassa. Tasa-arvoa ei ole se, että kaikilla on samat resurssit vaan tasa-arvon tuottaa se, että jokaisella on mahdollisuus tarvitsemaansa tukeen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

On myös tunnistettava, että meillä on suuria kuntakohtaisia eroja niin resurssien jaossa kuin niiden tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Tämä näkyy mm. kolmiportaisen tuen kohdalla hyvin kirjavina toteutumisina. Tähän tarvitaan selkeämpää valtakunnallista ohjeistusta ja normitusta.

Yksittäinen koulu tai opettaja ei ratkaise tätä keskustelua oppimistuloksista, vaikka sitä päivittäin jokaisessa opinahjossa mietitään. On kuitenkin kuultava kentän ääntä opettajista koulun johtoon, sillä siellä on se konkreettinen ajanmukainen tieto. 

Asia on laaja yhteiskunnallinen ilmiö digitalisaation, alueellisen eriytymisen ja talouden näkökulmasta. Syyllisten etsimisen sijaan on paneuduttava juurisyihin ja lähteä ratkomaan asiaa valtakunnallisesti yhdessä osaavien kasvatusalan ammattilaisten kanssa.

Turku ja talousarvio vuodelle 2023

 

Tämän vuoden talousarvion lähtökohta on historiallinen siitä nähden että sote-uudistus astuu viimein voimaan. Toisaalta taas kaikkea muuta kuin historiallinen siitä lähtökohdasta, että nyt prosessi on samanlainen kuin viime vuonna, mutta hyvin erilainen kuin aiemmin. Katsomme kokonaisuutta. Tosin haastetta tuo se, että sote-uudistuksen myötä kuntien tulot mutta myös menot tulevat puolittumaan . Me emme tiedä miten tämä todellisuudessa tulee näyttäytymään Turun taloudessa

Mutta sen me tiedämme, että kasvatus -ja opetus tulee olemaan suurin palvelualueemme ja sosiaalidemokraattinen ryhmä on erittäin iloinen siitä että vaikka menot tulevat kasvamaan niin talousarvioneuvotteluissa päädyttiin esitykseemme, että sopeuttaminen ei tule kohdistumaan lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön. Ryhmäkokojen kasvusta ei puhuta vaan siitä että sopeuttaminen tulee löytää erilaisista hankinnoista ja palveluproseseista. Lasten ja nuorten hyvinvointiin tulee panostaa, sillä me teemme itse asiassa päätöksiä heille ja heitä varten.
Investoinneista tulee keskustella jokaisesta omana prosessina ja pohtia niiden tarpeellisuutta ja kiireellisyysjärjestyksessä.

Yksi tärkeimmistä tulevaisuuden investoinneista on Tiedepuiston kärkihanke, minkä myötä meille tulee rakentumaan ammatillisen koulutuksen kampus ja saamme jättää hyvästit jo Aninkaisten mäen talolle mikä ei vastaa enää ammatillisen koulutuksen vaatimuksia.
Kiinteistönhuolto on avain asemassa siihen että tilat pysyvät kunnossa ja päiväkotien ja koulujen kiinteistönhuolto sidotaan tiiviimmin käyttäjäntarpeisiin ja meidän ryhmämme näkee että yhtenä konkreettisena toimenpiteenä on takaisin ns talonmiesmalliin siirtyminen. Tällöin välitämme tiloista, tällöin välitämme kaikista niissä työskentelevistä ihmisistä.

Kaupunki kaipaa elinvoimaisuutta, mikä tarkoittaa siis tuloja ja työtä.
Tavoitteemme sillä sektorilla on se, että lupapalveluja ja kaavoitusta tullaan sujuvoittamaan, sähköisiä palveluja kehittää ja hakemusten käsittelyaikaa pitää saada merkittävästi lyhennettyä. Kaikkiaan digitaalisaatiolla tulee edistää näiden palvelujen osalta ja näin saadaan aikaan merkittäviä säästöjä, lisäätuloja eikä leikata perustoimintoja.

Sd -ryhmä haluaa tämänkin talousarvion ja suunnitelmakauden myötä edistää hankkeita jotka tuovat työtä, elinvoimaa ja verotuloja talousalueellamme.

Koulun ongelma vai ongelman näkyminen koulussa?

Mediassa on viikoittain keskustelua koulun haasteista. Esillä on asioita inkluusion epäonnistumisesta, ruuan riittämättömyydestä, luku- ja matemaattisten aineiden tason laskusta, väkivallasta huumeiden välittämiseen.

Jos pysähdymme oikeasti katsomaan näitä ikäviä ilmiöitä, niin huomaamme että emme oikeastaan puhu koulun haasteista vaan isoista yhteiskunnallisista ongelmista, joita yksi hallintokunta, kasvatus ja opetus, ei voi eikä pysty ratkaisemaan.

Suomessa on edelleen hyvin koulutetut opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö. 
Tämä nousee aina esille kun saamme vieraita muualta Euroopasta. Koulun ensisijainen tehtävä on opettaa ja kasvattaa. Tätä työtä tukee tuo edellämainittu oppilashuollon henkilöstö.

Yhteiskunnan muutos on ollut merkittävä viimeisen vuosikymmenen aikana. Toimintakulttuurin muutos on ollut merkittävä ja ihmisten haasteet ja ongelmat ovat moninaisia tämän muutoksen myötä. Ei voida vetää yksisuuntaisia päätelmiä miksi joku on vaarassa syrjäytyä, miksi oppiminen ei suju tai mistä syntyy epätoivottu käytös.

Kun puhutaan koulu haasteista, niin silloin puhutaan oikeastaan yhteiskunnan haasteista. Meidän tulee katsoa koulusta ulospäin ja miettiä esimerkiksi onko perheiden tuki ajan tasalla, miten kotouttaminen on onnistunut, onko tuen portaisiin  resurssoitu kunnolla, miten sosiaalipalvelut ja poliisin toiminta on kohdennettu ja mihin katosi yhteisöllisyys. Ongelmat eivät korjaannu tukipapereita rustaamalla vuosittain vaan moniammatilliset  ratkaisukeskeiset toimintamallit ovat keskiössä, kun apua tarvitaan. 

Koulussa näkyvät ongelmat eivät poistu ennen kuin niiden takana oleviin ilmiöihin puututaan poikkihallinnollisesti. Asiaa auttaa suuresti myös se, kun koulu ja koti jakavat kasvatusvastuuta yhdessä ja yhteisöllisesti. Yhteisöllisyys on toisten tukemista, ymmärtämistä että kenen tahansa pelastusrengas voi joskus puhjeta oli se kuinka iso hyvänsä. Silloin tarvitaan tukea, ei itsensä nostamista painamalla muita. Ei ole häpeä, jos elämässä on epätoivottava vaihe.

Toki koulun tulee myös muuttua ja pysyä ajan tuomien vaatimusten mukana. Tämä muutos on kuitenkin ollut koko ajan käynnissä, sillä siellä muutokset näkyvät ensimmäisenä. Koulu ei ole kuitenkaan se ainoa toimija, mikä voi kääntää suunnan vaan se vaatii yhdessä tekemistä, sopimista ja rajojen hakemista sekä niistä kiinni pitämistä.

Toinen osavuosikatsaus valtuustossa 19.9.22

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, turkulaiset

 

Toinen osavuosikatsaus näyttää meille, että vuoden 2022 toiminnan tavoitteiden saavuttaminen on edelleen haasteellista. Haasteen tuovat niin Covid-19 pandemian jatkuminen ja maailmanpoliittinen tilanne kustannusnousuineen. Suhdannevaihtelut tuovat epävarmuutta maailmanlaajuisesti.

Meillä täällä Turussa nuo vaikutukset näkyvät mm. perhe- ja sosiaalipalveluissa neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä oppilashuollon tarkastus- ja hoitovelkana, henkilöstön saatavuusongelmissa ja työn painottumisen edelleen infektion ehkäisyyn. On kuitenkin mainittava, että hoito- ja tarkastusvelkaa on lähdetty purkamaan vuoden 2022 aikana ja terveysasemien hoitoon pääsyn parantamisen toimenpideohjelma on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Nämä ovat asioita, joiden edistymistä ja edistämistä tulee edelleen seurata ja mahdollistaa.

Kasvatuksen ja opetuksen toimialalla yhtenä näkyvänä kulueränä ovat sisäiset tilavuokrat. Ne tulevat ylittämään talousarvion ennustetulla 1,45 milj. euron suuruudella. Tämä johtuu suurelta osin eri väistötilahankkeiden kuluista varsinaisten rakennusten huonon kunnon vuoksi. Asianmukaiset terveet tilat tulee saada käyttöön mahdollisimman pian, siksi investoinnit ovat tarpeellisia. Olisi hienoa, jos toimialan rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa käyttää seinien sijaan varsinaiseen toimintaan.

Lainakannan kokonaisvelan arvioidaan olevan n. 922 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2021 tilinpäätöksessä oli 796 miljoonaa euroa.  Tämä tarkoittaa 126 miljoonan euron kasvua edelliseen vuoteen. Ilman velkaa emme tosin saa toteutettua tärkeitä investointeja tai kaupungin yhtiöiden hankkeita, mutta seuraavaa talousarviota tehtäessä on oltava realisti ja ymmärtää talouden reunat. Pelkällä velkarahalla emme voi elää, vaan talous on tasapainotettava kulujen ja tuottojen suhteen.

 

 

Avoin keskustelu päihdetyöstä käyttöhuoneiden rinnalle

Viime päivinä on puhuttanut huumeiden käyttöhuoneiden perustaminen Suomeen ja nyt myös turkulaiset valtuutetut ovat aktivoituneet asian tiimoilta.

On totta, että tutkimusten mukaan valvotut huumeiden käyttöhuoneet vähentävät erilaisia riskejä niin käyttäjien kuin ympäristön osalta. Asiaa tulee kuitenkin tarkasti miettiä molempien em osalta. Käyttöhuoneiden sijainti ja saavutettavuus on oleellista, mutta ympäristö on huomioitava. Sijainti ei voi olla ympäristöä rasittavaa eli esim pääkirjaston  vessan ongelmat eivät saa siirtyä sellaisenaan toisaalle, mihin ne eivät toki myöskään kuulu.

Päihderiippuvaisuus on sairaus ja vaatii hoitoa, kuten muutkin sairaudet. Osa parantuu, mutta osaa ei voida pelastaa kuten on muidenkin sairauksien kohdalla. Pelkkä käyttöhuone sellaisenaan ei korjaa asioita vaan mikäli niihin päädytään, niin käyttöhuoneiden täytyy olla selkeä osa päihdepalveluja. Niissä tulee olla saatavilla apua ja mahdollisuus vieroitukseen/muuhun hoitoon hakeutumiseen. Myös asumis- ja muut tukipalvelut tulee huomioida. 

Ei liene tarkoitus, että käyttöhuone toimii pelkkänä huumeiden käytön mahdollistajana, vaan niissä huomioidaan yksilön edun rinnalla yhteiskunnan etu.
Huume - ja muut päihderiippuvuudet maksavat inhimillisen kärsimyksen rinnalla yhteiskunnalle yli miljardin kaikkine suorina ja välillisin kustannuksin. Käyttöhuoneiden tavoitteena tulisi siis olla em haittojen vähentäminen. 

On myös tunnistettava ja tunnustettava, että näkyvä päihteiden käyttö on vain jäävuoren huippu. Päihdepalveluiden piiriin hakeutumista helpottaisi se, että riippuvuuden päältä riisuttaisiin häpeähuntu ja alettaisiin nähdä riippuvuudet hoidettavissa olevina sairauksina kuten monet aiemmin vaietut mielenterveyden haasteet.

Ei siis pelkästään mahdollisteta päihteiden käyttöä tarjolla olevilla tiloilla, vaan tarjotaan rinnalla  selkeää ohjausta avun piiriin.

Konserttitalosta musiikkitalon kautta takaisin konserttitaloon

 Alkuun haluan mainita, että nykyinen konserttitalo Aninkaistenmäessä ei täytä terveysturvallisia työolosuhteita. Niin katto kuin putkistot lattian alla vuotaa. Talossa työskentelee minullekin tuttuja henkilöitä ja toivon, että jokaisella olisi tässä kaupungissa asian- ja ajanmukainen työpaikka. Tämä kaikkineen on sen taustalla, että orkesteri ja muu henkilökunta  tarvitsee toisenlaisen tilan.

Oli selvää, että halpaa ratkaisua ei löydy. Minua helpotti ajatus kuitenkin siitä, että uutta taloa markkinoitiin Musiikkitalona, missä olisi erilaisia toimintoja useille musiikkityyleille. Näin jo mielessäni kuinka talo toisi harjoitusmahdollisuuksia ja tiloja musiikin aktiiviharrastajille ja opiskelijoille.

Suunnitelmien edetessä alkoi näyttämään siltä, että tuo muu unohtuu. Tein valtuustoaloitteen, missä esitin että Musiikkitalon tulee olla laajan käyttäjäjoukon käytettävissä em tavoin. Tällä hetkellä mm. osa musiikinopetuksesta tapahtuu huonoissa tiloissa Mestarinkadulla ja uusille tiloille olisi todellakin käyttöä. Aloitteen allekirjoitti yli puolet valtuutetuista, joten tämä oli myös enemmistön näkemys siitä miten 72 miljoonan euron investointi hyödyttäisi mahdollisimman isoa joukkoa turkulaisia.

Aloitteen vastaus kertoo kuitenkin yksiselitteisesti, että talosta ei löydy esitettyjä tiloja. Se, että tilassa voidaan järjestää tapahtumia ei korvaa kipeästi kaivattuja musiikin opetuksen puuttuvia tiloja, harrastajien harjoittelumahdollisuuksia eikä eri genrejen huomioimista.

Meille ei siis tule Musiikkkitaloa vaan meille tulee uusi konserttitalo, minkä toki työntekijät ovat ansainneet. Isojen investointien kohdalla tulisi kuitenkin miettiä tulevaisuutta ja monikäyttöisyyttä, sillä maailma muuttuu ja toiminnot seinien sisällä samaan aikaan.  Monikäyttöisyydellään ja synergiasta olisivat hyötyneet niin orkesteri kuin muut käyttäjät. Nyt mikään muu ei muuttune , kuin että paketti on päällisin puolin eri.

Uusi erityisopetusstrategia on tarpeellinen

Sari Anttila, PS, kirjoittaa TS 4.5.22, että  ”Turku alkaa laatia koko kaupungin kattavaa erityisopetusstrategiaa. Päätavoite on lisätä sekä integraatiota että inkluusiota.” 

Onneksi vain ensimmäinen lause pitää paikkansa. Turussa tullaan kasvatus-ja opetuslautakunnan päätöksen mukaan laatimaan uutta erityisopetusstrategiaa, jossa katsotaan niin lasten kuin opettajien kannalta uusia toimivia ratkaisuja sekä resurssien tehokasta käyttöä. Tällä hetkellä siinä on paljon puutteita ja aikansa eläneitä toimintamalleja. Koulun jos minkä on syytä kehittyä ja katsoa tulevaisuuteen sekä jakaa oikeaa tietoa disinformaation sijaan.

Samassa yhteydessä mietitään myös uusien rakentuvien monitoimitalojen toiminnallisia tavoitteita lähikouluperiaatteen toteutumiseksi. Tuki voi toteutua myös lähikoulussa, kun siellä on riittävästi resurssia eli aikuisia. Moniammatillisuus nousee tässä myös voimakkaasti esille, jolloin erityisopetuksen osaajat tukevat vahvasti oppilaan tuen toteutumista ja keskitetyn palvelun osaamista voidaan tuoda lähikouluihin.

On myös selvää, että osa lapsista tarvitsee edelleen keskitetyn palvelujen koulupaikkaa. Niitäkään ei siis olla ajamassa alas.

Anttilan esittämä väite, että tavoitteena on lisätä nykymuotoista inkluusiota ja integraatiota ei siis pidä paikkaansa, vaan malleja tullaan kehittämään nykyisiä toimivimmaksi. Lautakunnnan päätös on avoimesti luettavissa , mistä em asiat on tarkastettavissa enemmän disinformaation välttämiseksi. 

Päätöksessä lukee myös, että strategian valmistelussa osallistetaan asiantuntijat eli koulujen henkilökunta ja tehdään lapsivaikutusten arviointi. Tämä tarkoittaa sitä, että asiaa tarkastellaan laajasti ja yhtenä osiona on opettajan työkuorman jakautuminen oppilaan edun rinnalla. 

Tuen mallien tarkastelu tuo myös uutta näkökulmaa kirjoituksessa mainittuun segregaatioon, mikä ei kuitenkaan ole pelkän maahanmuuttopolitiikan ilmentymä kuten Anttila viittaa. Segregaatio on paljon laajempi  ilmiö, minkä vähentämiseen koulu on juuri paras paikka vaikuttaa.

Puhe 1.5.22 valtuustoryhmän puheenjohtajana

 Hyvät toverit, kuulijat

 

Koen suurta iloa siitä, että yhteiskunnan avauduttua saamme taas kohdata. Katseet, kohtaamiset ja yhdessäolo on sitä mitä me kaikki tarvitsemme.

 

Tätä iloa toki varjostaa niin maailman kuin epidemian tilanne sekä koko maatamme koskeva työneuvottelutilanne. Tällaisessa maailmantilanteessa tulee välillä katsoa myös lähelle ja nähdä, että hyvä elämä syntyy pienistä elämän arjen asioista. 

 

Turun sdp:n valtuustoryhmän tavoitteena on viimeisenkin vuoden aikana ollut kuntalaisten arjen ja palvelujen turvaaminen.

 

Meidän kärkitavoitteemme kuntavaaliohjelmassa oli se, että saamme kuntoon pääsyn terveydenhuollon palveluihin. Tilanne on parantunut huomattavasti, vaikka vielä on paljon tehtävää. Tässä kohtaa on syytä kiittää sosiaali- ja terveyslautakuntaamme sitkeästä ja arvokkaasta työstä kuntalaisten palvelujen parantamiseksi. Vaaliohjelmamme tavoitteet täyttyvät pala kerrallaan ja hoitoon pääsy on parantunut huomattavasti vuoden takaisesta tilanteesta. Kiitos kuuluu toki myös virkamiehille, jotka ovat nähneet omalääkärimallin mahdollisuudet.

Hoitajapula puhututtaa ja siihenkin olemme esittäneet ratkaisuja, jotka odottavat vielä toimenpiteitä. Tuolle arvokkaalle työlle tulee löytyä arvostus myös euroissa, mutta se on valtakunnallinen kysymys, mihin toivottavasti saadaan pian neuvotteluratkaisu

 

Turun valtuustokausi käynnistyi kaikkineen syksyllä 2021 vauhdilla isojen asioiden äärellä. Olemme saaneet eteemme monia kaava-asioita Parkin kentästä musiikkitaloon sekä pohdittavaksi tulevaisuuden näkymiä niin koulu- kuin liikuntapaikkaverkkoon sekä soten siirtymisen hyvinvointialueelle.

 

Näissä kaikissa asioissa on tärkeää muistaa, että populismilla ei tätä kaupunkia kestävästi rakenneta. Päätökset tulee pohjautua tietoon ja tulevaisuuden näkymiin. Me emme rakenna tätä maata tai Turkua ainoastaan itsellemme vaan rakennamme sitä lapsillemme ja tuleville sukupolville. Kuntapolitiikan ei tule elää hetkessä, vaan sen tulee nähdä tulevaisuuteen.

 

Kaikkineen rakas kaupunkimme rakentuu kovaa vauhtia kovasti nousseista rakennuskustannuksista huolimatta. Kaupunki tarvitsee työtä elinvoiman lisäämiseksi, mutta samalla on muistettava suuri korjausvelka, mikä näkyy nimenomaan niin päiväkotien, koulujen kuin terveydenhoidon tilojen kunnossa. Uusiorakentamisen huumassa ei tule unohtaa jo olemassa olevien rakennusten korjaamista ja hoitoa, terveet tilat kuuluvat kaikille.

 

Uusi johtamisjärjestelmä on haastanut alkuun kaikkia ryhmiä, mutta ryhmien välinen keskustelu käy edelleen ja uusi malli hakee uomaansa. Yhteinen toive on, että päätöksenteon tulee olla avointa, sujuvaa ja läpinäkyvää kuitenkin ilman turhaa kiirettä tai painetta.

 

Sdp: n tavoitteena on tälläkin kaudella säilyttää kaupungin elinvoima, jotta saamme työtä ja palvelut säilytettyä; näin rakennamme hyvää yhdenvertaista arkea kuntalaisille. Sdp:n vastuullinen päätöksenteko katsoo eteenpäin.

Hyvät toverit, avainsana on yhdessä tekeminen ja neuvottelu, ei huuto tuuleen. maailmaan kylä ääntä mahtuu, mutta me teemme tekoja. Joukossa on voimaa kuten Euroopan tilanne on meille näyttänyt. Sosialidemokraattisen liikkeen voima on juuri siinä. Kiitos kun tänään olet tässä joukossa mukana, meitä kaikkia tarvitaan.

Hyvää työväenjuhlaa.

Lähiliikuntapaikat luo hyvinvointia

 

Turun kaupunginvaltuuston listalla oli päätettävänä 11.4.22 jo pitkään valmisteltu ja keskustelua herättänyt liikuntapaikkaverkko -uudistuksen periaatepäätös. Uudistus on tarpeellinen  niin ajanmukaisten terveiden liikuntatilojen  osalta kuin seurojen tasa-arvoisten tukimuotojen tarkastelun kannalta ja tästä oltiinkin yhtä mielisiä. Tärkeää on myös se, että tässä uudistuksessa käyttäjien ääni tulee kuulluksi jo suunnitteluvaiheessa.

Keskustelusta on jäänyt kuitenkin yksi tärkeä elementti pois, vaikka se tuossa suunnitelmassa mainitaankin. Jo lista-asian otsikko ”Turku liikuttaa kaikkia - Tulevaisuuden linjaukset liikuntapaikkaverkon ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi” kertoo, että uudistus koskee meitä kaikkia turkulaisia.

Liikuntapaikkaverkko koskee myös lähiliikuntapaikkoja ja niiden kehittämistä sekä mahdollista laajentamista. Liikkumattomuuden kustannukset ovat valtakunnan tasolla miljardiluokkaa, joten on erityisen tärkeää, että tässä huomioidaan myös ne turkulaiset, jotka eivät kuulu seuratoimintaan tai ole muuten aktiiviurheilijoita. Hyvin hoidettu ja liikkumiseen mahdollistettu ympäristö voi jo tuoda kipinän lähteä liikkeelle ilman tulostavoitteita.

Lähiliikuntapaikat ovat matalankynnyksen paikkoja harrastaa liikuntaa tai ulkoilla. Ne voivat olla esimerkiksi ulkokuntoiluvälineitä, hyvin hoidettuja pururatoja, skeittiramppeja tai frisbeegolfratoja.

Hyviä esimerkkejä näistä löytyy mm. Pansiosta, missä on vapaaehtoisvoimin kaupungin avustuksella kunnostettu frisbeegolfrata sekä Lausteen hyvät hiihtomaastot ja uusien monitoimitalojen ympäristö piha-alueineen. Näihin edellä mainittuihin toimintoihin tulee kiinnittää huomiota ja kehittää niitä, jotta Turku todellakin liikuttaa ihan meitä kaikkia.

Lähiliikuntapaikat palvelevat siis laajasti kaiken ikäisiä turkulaisia ja siksi tämä uudistus on tärkeä. Liikunta, arki sellainenkin, luo hyvinvointia.

Lakisääteiset palvelut kuntoon; lapsille ja nuorille konkreettista tukea.

Turun poliittinen kenttä on kuhissut koko syyskauden muutamista tunteita herättävistä yksittäisistä asioista. Sinänsä ymmärrettävää, mutta näiden rakennus- ja kaavahankkeiden taakse on jäänyt ilman keskustelua muutamia isoja asioita, mitkä koskevat konkreettisesti lähes kaikkia turkulaisia.

 Yksi niistä on terveydenhoidon tilanteen ratkaisumallit. Terveydenhoito on kriisissä koko valtakunnassa eikä se ratkea syyllisiä etsimällä kuten ei mikään muukaan asia. Tiedämme, että yksinkertaista ratkaisua ei ole, sillä ala on rankka, eikä tekijöitä ole riittävästi.  Se ratkeaa vain siten, että asia pidetään esillä ja haetaan uusia malleja, tehdään hartiavoimin töitä jotta voidaan taata kaikkien kuntalaisten tasavertainen  hoitoonpääsy. Hoitoonpääsy ei tarkoita pelkästään terveyskeskuksia, jotka ovat pahasti ruuhkautuneet, vaan se kattaa kaiken tarpeellisen hoidon päihde- ja mielenterveyspalveluista perusterveydenhoitoon. 

Yhtenä esimerkkinä on nostettava kouluterveydenhuolto, mistä,ei ole juurikaan puhuttu, vaikka se koskee suurta joukkoa lapsia, nuoria, perheitä ja työmäärän alle uupuvia ammattilaisia. 

Kouluterveydenhuollossa on noin kahden kuukauden mittainen tarkastusvelka. Myös akuutit tarpeet ovat jääneet monin osin hoitamatta. Ymmärrän hyvin sen johtuvan tilanteesta, mutta näin sen ei tulisi olla.

Perheneuvolan palveluihin pääsyn keskimääräinen jonotilanne on tällä hetkellä 53 päivää alueesta riippuen. Lasten ja nuorten psykiatrinen vastaanotto on ruuhkautunut jo ennen koronaa ja tämä kriisitila näkyy lastensuojelussa sijoitustarpeen lisääntymisenä ja kalliimpina sijoituksina. Sekä ennen kaikkea erityisen huonovointisina lapsina ja nuorina. Tämä syksy on näyttänyt hoitovajeen arvet, sekä perheiden ja opettajien väsymisen tilanteeseen.

On siis löydettävä toimenpiteitä, jotta nämä lakisääteiset oppilashuollon palvelut ja jatkohoito psykiatrialla saadaan toimiviksi ja vastaamaan tarpeita. Oikea-aikaisella hoitoonohjauksella ja palveluohjauksen kehittämisellä tämä on mahdolllista. Niin ja tarpeellisella määrällä ammattilaisia

Kun me pidämme hyvää huolta tulevaisuuden tekijöistä, lapsista ja nuorista, niin meille löytyy jatkossakin tekijöitä mm. terveydenhuollon osaajiksi. Tämä hyödyttää kaikkia ikäluokkia; ei anneta kenenkään tipahtaa vaan hoidetaan lakisääteiset palvelut kuntoon.

Taru Pätäri

Sd

Kaupunginvaltuutettu

Lähetetty iPadista

Lähetetty iPadista 

Tapaus Arkea

Arkean työntekijät ovat jo kaksi vuotta eläneet jatkuvassa epätietoisuudessa yt-neuvottelujen alla. 

Kaksi vuotta sitten konsernijaostossa käsiteltiin tes-vaihdossa. Sosialidemokraatit neuvottelivat jo silloin toisen vaihtoehdon eteen ja tuolloin päästiin sopimukseen paikallisten neuvottelujen alkamisesta. Sopu löytyi silloin siitä.   

Konsernijaosto sai taas tänä syksynä saman esityksen eteensä. Alusta saakka oli jo selvää, että poliittisten valtasuhteiden vaihtumisen jälkeen emme tulisi pelkällä kategorisella vastustamisella säilyttämään työpaikkoja. Emme myöskään nyt myöntyneet suoraan tes-vaihdokseen, vaan esitimme asioihin perehtymisen jälkeen, että lakisääteiset ruokapalvelut siirrettäisiin sidosyksikkötoiminnaksi ja markkinoille jääville aloille annetaan lupa lähteä neuvottelemaan mahdollisesta tes-vaihdoksesta.  

Ajatuksena tässä esityksessä on se, että näin turvataan se, että jatkossakin lapset saavat koulussa ruokaa ja keittiöhenkilökunnan työpaikat säilyvät. Ilman sidosyksikkönä toimimista ruokapalvelut olivat tulossa kilpailutukseen ja erittäin suurena ja todennäköisenä vaihtoehtona Arkea olisi hävinnyt ne jollekin toiselle toimijalle. Naapurikuntien kokemuksen jälkeen tämä ei ole ollut hyvä vaihtoehto. Keittiöhenkilökuntaa olisi irtisanottu ja ruokapalvelujen laatu heikentynyt.  

Markkinoille jäävät olisivat siivous ja kiinteistönhoito. Mahdollisissa neuvotteluissa myös paikallinen sopiminen on yksi vaihtoehto, ei pelkästään siirtyminen toiseen työehtosopimukseen. 

Ketään ei olla oltu siis arvottamassa, vaan tarkoituksena on ollut säilyttää työpaikat Turussa.   

Esityksemme puolesta äänestivät Vasemmisto ja Perussuomalaiset. Hävisimme sen pohjaesitykselle, mikä antoi luvan kaikkien alojen tes-vaihtoon. Tämän seurauksena JHL aloitti lakon, mikä on täysin ymmärrettävää. 

Me hävinneet puolueet päätimme, että emme voi jättää asiaa tähän ja lähdimme tahoillamme hakemaan muuta ratkaisua; joko valtuustokäsittely tai otto-oikeuden käyttäminen kaupunginhallituksessa.   

Perjantaina 19.11.21 päätimme, että esitämme otto-oikeuden käyttämistä konsernijaoston päätökseen, jotta se tulee uudelleen kh:n käsittelyyn. Tämän taustalla oli se, että oli ilmiselvää ettei meillä ollut varmuutta miten asiaan saataisiin muuten suotuisa ratkaisu, vaan häviäisimme taas äänestyksen kuten jaostossa kävi. Kh käsittely on myös nopeampi tie kuin valtuustokäsittely, tämä on kaikkien etu; niin työntekijöiden kuin kaupungin.   

Lakko ja poliittinen paine sai aikaan sen, että pormestari esitti myös otto-oikeuden käyttöä ja asia tulee päätettäväksi kaupunginhallitukseen 29.11.21 . Tämän hetkinen esitys mukailee meidän alkuperäistä esitystä.   On kysytty, miksi Sdp ei ole yhtä jyrkästi ottanut kantaa kuin esimerkiksi Vasemmistoliitto. Siihen on yksinkertaisesti syynä se, että sillä esityksellä emme tule äänestystä voittamaan ja työpaikat vaarantuvat.   

Turun Sdp on siis lähtenyt hakemaan neuvottelujen kautta vastuullista ratkaisua kaikkien kannalta. Emme lupaile liikoja, emmekä halua lähteä tietoisesti vaarantamaan niin lakisääteisiä palveluja kuin pienipalkkaisten työpaikkoja.

Nähtäväksi jää, voittaako tarkkaan tutkittu, neuvoteltu ja mietitty esitys

Talousarviokäsittelyn ryhmäpuheenvuoroni

 Turun SDP hyväksyy nyt käsittelyssä olevan ensi vuoden talousarvioesityksen.  

Talousarvion uusi toimintamalli herätti ryhmässä kysymyksiä ja paljon keskustelua. Jatkossa Turun SDP toivoo talousarvioprosessia kehitettävän niin, että kaikilla on paremmat mahdollisuudet perehtyä huolellisesti esitykseen riittävällä aikaikkunalla. Olemme kuitenkin toiveikkaita, sillä uusi malli hakee kaikkineen vielä uomiaan ja kaikkien yhteinen toive on saada prosessi toimivaksi.  

Lautakunnissa on esitetty tavoitteita, jotka ovat neuvotteluissa muutamien kompromissien kautta päätyneet tähän esityksessä olevaan malliin.  

Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että esityksessä satsataan hoitojonojen purkuun ja turkulaisten hyvinvointiin.   

Keskeistä näissä neuvotteluissa on ollut saada nopeita toimia kriisiytyneen hoitoon pääsyn parantamiseksi.   

Tähän talousarviossa nyt panostetaan, osoittamalla hyvinvoinnin palvelukokonaisuudelle tavoitteemme mukaisesti lisämäärärahoja hoitojonojen purkuun ja omalääkäri-järjestelmän käyttöönottoon. Lisäksi lääkäreille asetetaan väestövastuu, jotta jokaiselle löytyy tarvittava hoitoaika. Tämä oli SDP:n keskeinen vaalitavoite ja se nyt saavutettiin. 

 

Ryhmässä huolta ovat kasvatuksen ja opetuksen alueella herättäneet varhaiskasvatuslain muutokset ja sitä kautta pätevän henkilöstön riittävyys. Talousarvioneuvotteluissa kirjattiin, että vuoden 2022 aikana tehdään suunnitelma siitä, miten Turku vastaa uuden lain edellyttämiin henkilöstömitoitusten ja pätevyyksien muutoksiin. Lisäksi panostamme koronan aiheuttamien hyvinvointi- ja oppimisvajeiden paikkaamiseen.  

Ryhmä on myös tyytyväinen siihen, että Lausteen alueen kehittämisessä ja Karhunaukion koulun tarveselvityksessä tulee huomioida Skanssin monitoimitalon suunnittelun yhteydessä tehdyt selvitykset monipuolisista liikuntamahdollisuuksista. Lisäksi iloitsemme siitä, että samalla selvitetään Lausteen lähipalveluiden muu kokonaisuus.  

   

SDP:n tavoitteena olleet kaavoituksen, maankäytön ja rakennusluvituksen lisäresurssitarpeet tulevat talousarvion myötä huomioiduksi.   

Näin turvataan suotuisaa kaupunki- ja väestökehitystä sekä hankkeiden sujuvaa eteenpäin menoa.  

Investoinnit herättivät myös keskustelua ja niiden ajallinen hallinta ja toteutusharkinta on tärkeää ottaa huomioon tässä taloustilanteessa. Investoinnit tuovat toki työtä alueelle, mutta jokaisen kohdalla on pysähdyttävä ja tarkkaan harkita investoinnin ajallista tarpeellisuutta. Korjausvelkaa on jo tällä hetkellä riittävästi, kun kaupungin koulujen oppilaista liki 20% opiskelee väistötiloissa. 

 

Investoinneista SD- ryhmä katsoo, että Taito-kampus tulee toteuttaa ilman viivytyksiä ja samalla tulee huolehtia niin sanotun Kupittaan kannen toteutumisen turvaamisesta. Tätä edistää se, että hankesuunnitelma tuodaan päätettäväksi vuoden 2022 aikana.  

 

SDP on lisäksi esittänyt Lauttarannan kävely- ja pyöräilysillan kiirehtimistä niin, että hanke lisätään jo tämän valtuustokauden investointilistalle.  

 

Kuten jo mainitsin, niin taloustilanne keskusteluttaa kovin ryhmäämme. Toisaalta emme ole ainoana kaupunkina haastavan tilanteen edessä, sillä kulunut vuosi, kohta puolitoista on ollut täynnä epävarmuustekijöitä, emmekä vieläkään täysin tiedä miten korona tulee vaikuttamaan talouteemme. Oppimis- ja hoitovajeen paikkaus ei hoidu hetkessä, vaan tulee näkymään toiminnassamme vielä pitkään.  

 

Meistä on tärkeää, että talousarvion rinnalla tullaan kuljettamaan mukana jo edellisellä kaudella kirjattua sopeuttamisohjelmaa talouden tasapainottamiseksi. Sopeuttaminen ei tarkoita aina suoraan leikkausta jostain, vaan se on myös päällekkäisten toimintojen poistamista, toiminnan tehostamista ja resurssien uudelleenohjausta. 

Näin luodaan kestävää kaupunkikehitystä, mennään kohti hallittavaa taloutta ja ennen kaikkea meidän kaikkien turkulaisten hyvinvointia.  

Koulu on keskeinen toimija segregaation ehkäisyssä

Kai Sorto (ps)  kirjoittaa TS 9.10.21 huolestaan että maahanmuutto eriyttää koulut ja asuinalueet. Sorto näkee myös, että koulushoppailu lisääntyy viitaten juuri tehtyyn ratkaisuun, missä esitettiin uuden yhtenäiskoulun rakentamista Karhunaukiolle. 

Itse näen asian juuri toisin. Uusien palveluiden syntyminen ja aiempien pitäminen asuinalueiden lähellä on paras tapa ehkäistä segregaatiota. Kaavoitus ohjaa voimakkaasti rakentamista ja tässä vaiheessa on hyvä tehdä pitkänäköisiä ratkaisuja monimuotoisesta ja -puolisesta rakentamisesta. Kun asuinalueita kohdellaan tasa-arvoisina kehityskohteina, niin tällöin myös väestörakenne jakaantuu myös tasaisesti. 

Tällä hetkellä Turun koululaisista ja niiden henkilökunnasta on melkein 20% väistötiloissa ja siksi tarvitaan uusia, terveitä, tässä ajassa olevia tiloja. Tämä on merkittävä asia niin oppilasterveyden kuin henkilökunnan työhyvinvoinnin kannalta. Tilaelementtiratkaisut eivät ole paras ratkaisu pitkässä juoksussa. 

Karhunaukion oppilaaksiottoalue tullee olemaan Skanssi, Huhkola, Lauste ja Vaalan alue. Lisäksi oppilaita otettaisiin Pääskyvuorelta, Varissuolta, Itäharjulta, Vasaramästä sekä Kurjenmäestä. Kyseessä on jo olemassa oleva Itäinen yhteistyöalue. Ei ole siis kyse mistään uudesta aluejaosta.  Näillä alueilla ollaan joko väistötiloissa tai odotellaan vapautuvia tiloja, siksi uusi koulutalo on kaikille win-win-tilanne.  

Turku on päivittänyt alkuvuodesta 2021 oppilaaksioton perusteet ja lähikoulu on ensisijainen sijoituspaikka. Perusteet yhtenäistävät koulujen käytäntöjä ja takaavat kaikille lähikoulupaikan ja tukevat koulujen rehtoreita oppilaaksioton päätöksissä mm. estämään Sorton mainitsemaa koulushoppailua.  

Itse olen iloinen jokaisesta uudesta monitoimitalosta, jotka takaavat terveet tilat, hyvän oppimisympäristön ja pitävät alueet elinvoimaisina kaikki ikäryhmät huomioiden. 

Ajatuksia kevään ja kesän ajalta/Linkki kanavalle

Löydät ajatuksiani myös alla olevasta linkistä, minne pävittelen silloin tällöin videoita ajankohtaisista

asioista :)

https://www.youtube.com/channel/UC5eZW9qB7t0mpzP3jD3vBgA 

Etäopetus ei ole vielä tänäkään päivänä kaikille tasa-arvoista

Tatu Luoto kirjoittaa, HS 19.4.21, että lähiopetuksen rinnalla on ensi tilassa aloitettava kokeilu säännöllisen viikoittaisen etäopiskelun toteuttamiseksi. Kokeiluna se voi onnistuakin ja sen sisällä etäopiskelua on mahdollista kehittää. On hyvä, että innovoidaan uusia tapoja toimia.

On kuitenkin huomioitava, että etäopiskelu ei vielä tänä päivänä täytä yhdenvertaisuuden kriteerejä. Etäopetusjaksot ovat näyttäneet perheiden hyvin erilaiset lähtökohdat. Jokaisessa perheessä ei ole tarvittavia laitteita ja mikäli ne löytyy kunnan tarjoamana, niin ongelmia on ollut verkkoyhteyksissä. Kaikilla perheillä ei ole langattomia verkkoja tai sujuvia nettiliittymiä. Isossa perheessä perheen yhden aikuisen Prepaid-liittymän saldo hupenee nopeasti. Tämä on valitettavaa todellisuutta vielä tämänkin päivän maailmassa.  Toisen kymppi on toisen tonni.

Kaikissa perheissä ei ole aikuista,tai riittävää kielitaitoa, joka pystyisi auttamaan etätehtävissä tai teknisissä asioissa.

Haasteeksi etäopetusjaksoilla muodostui myös kouluruokailu, mikä on perusopetuslain mukainen oppilaan oikeus sekä ison joukon lapsia ja nuoria päivän yksi tärkeimmistä aterioista. 

Nämä asiat olisi siis huomioitava, mikäli etäopetuskokeluihin lähdetään. 

Suomessa on paljon perheitä, lapsia ja nuoria, joiden elämät ovat kaukana toisistaan Näiltä edellä mainituilta asioilta ei voi, eikä tule sulkea silmiä.

Taru Pätäri

peruskoulun rehtori

Turku

Arkean jatkuvat yt-neuvottelut

 Minulta on joskus kysytty, miksi puolustan niin voimakkaasti Arkean työntekijöitä, että eikö samat hommat hoidu muiltakin. Tähän on selvä syy. Olen työurani aikana kokenut ajan ennen yhtiöittämistä ja myös työskentelyn kiinteistönhoidosta vastaavan pörssiyhtiön kanssa. Kun koulun siivous ja kiinteistönhoito oli kaupungin omaa toimintaa, niin henkilökunta resurssia oli tarpeeksi ja kiinteistöt pysyivät kunnossa. Kovan kilpailutuksen myötä joka yhtiössä kaikki tehdään minimillä ja se näkyy mm. kiinteistöjen kunnossa. Koulu on toimintaympäristönä esimerkiksi aivan eri kuin jokin toimistorakennus. Tänäkin aamuna saan kiittää Arkean päivystävää kiinteistönhoitajaa. Työpaikalla oli ikkuna rikottu, mistä sivullinen ilmoitti. Ei tarvinnut jonotella päivystysnumeroon minuuttikaupalla ja hetken päästä tuli soitto päivystävältä jonka kanssa sovittiin speksit, mitä tehdään ja mitä käytävä tarkistamassa. Nämä henkilöt ovat työskennelleet kouluissa pitkään ja ymmärtävät puolesta sanasta. Yhtiöittämisestä ollaan oltu mukana, mutta itse ajattelen niin että on voitava tehdä korjausliikkeitä, jos homma ei toimi. Ymmärrän myös sen, että sen purku ei ole ongelmatonta ja yksinkertaista. On kuitenkin mietittävä asiaa laajemmin ja nähtävä mikä on tulevaisuuden kannalta kestävä ratkaisu mm. tilojen kunnossapidon kannalta.

https://www.ts.fi/lukijoilta/5284769/Arkean+jatkuvat+ytneuvottelut+eivat+ole+ratkaisu

Oppilaitosten koronavuosi; aina valmiina

 

Koronavuosi on ollut kaikille suomalaisille erikoista aikaa. Se on koskettanut meitä kaikkia jollain tapaa ja koettelee monia eri ammattikuntia.

Kouluista ja oppilaitoksista puhuttaessa pääpaino on ollut etäopetuksessa, mikä on ollutkin suurin mullistus. Koronatoimet ja aika näkyy tosin paljon muutenkin oppilaiden, mutta myös opettajien ja muun koulujen henkilökunnan, arjessa. Kritiikkiäkin on saatu, välillä aiheesta mutta ehkä myös tietämättömyydestä näiden ammattilaisten arjesta.

 

Opettajat ja ohjaajat ovat myös monen muun ammattikunnan kanssa jatkuvassa valmiustilassa valmiina muuttamaan käytäntöjä, kuulemaan uusimpia ohjeistuksia ja siirtymään etäopetukseen. Alalla on onneksi suuri ymmärrys siihen, että tilanne sen vaatii, vaikka se ei aina mieleistä olisikaan. 

 

Tyypillinen kuvaus tästä on esimerkiksi se, että sivistystoimen esimiehet saivat viestin perjantaina 19.3.21 klo 9.11 maskisuosituksen laajenemisesta koskemaan kaikkia luokka-asteita. Samana päivänä jo klo 9.45 kaikki kouluni opettajat olivat Teamsin äärellä kuulemassa yhtenäisiä ohjeita ja sopimassa yhteisiä käytäntöjä. 

 

Koulussa koko päivä hoidetaan työtehtävät maski kasvoilla, suunnitellaan mahdollisimman koronaturvallisia oppitunteja ja valvotaan niin sisällä kuin ulkona, että edes jonkinmoiset turvavälit toteutuisivat.

Nuo samat opettajat pitävät puhelimet auki viikonloppuisin, jotta he saavat ensi tilassa tiedon, mikäli rehtorin kautta tartuntataudeista tulee ilmoitus, että luokassa/ryhmässä on altistuminen ja on siirryttävä etäopetukseen. Tällaisessa tilanteessa ope ei katso viikonpäivää tai kellonaikaa, vaan aloittaa järjestelyt ja tiedottamisen heti. 

 

Kirjoituksen ei ole tarkoitus asettaa eri ammattikuntia vastakkain, vaan ainoastaan avata koulujen, varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten ja koko sivistystoimen arkea, mikä kestää tänä aikana lähes 24/7. 

Meillä on yhteinen tehtävä, kansallinen terveysturvallisuus. Onneksi meillä on nuo aina valmiina olevat kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset.