Pari vuotta sitten yhdessä sosiaalisen
median sivustolla eräs toista laitaa oleva kuntapoliitikko arvioi kirjoitustani
kaupungin toimintojen yhtiöittämisestä ja sen vaikutuksista kuntatoimijoiden
arkeen. Arvostelussa mm. puututtiin siihen, että esittämäni arvio kustannusten
kaatumisesta esimerkiksi koulujen budjettiin ei pidä paikkaansa. Nyt kun asia
kulminoituu uuden budjettivuoden alettua, niin on syytä avata mitä
yhtiöittämisen mukanaan tuomat kilpailutukset tuovat konkreettisesti mukanaan
ja avata, että kyllä ne kustannukset kaatuvat juurikin toimijan niskaan.
Otetaan nyt esimerkiksi koulun toiminta, koska suurimmassa
osassa Turun kouluja on niin siivous- kuin kiinteistöpalvelut kilpailutettu.
Alkuun niin siivous- kuin kiinteistöpalvelut olivat
kaupungin omaa toimintaa. Paulat ja Karit pitivät yhteistyössä koulun kunnossa.
Kiinteistönhoitaja tunsi talon ja sen ympäristön. Siistijät samaten ja se näkyi
työn laadussa. Kun siistijä huomasi pimentyneen valaisimen, niin hän kertoi
siitä suoraan kiinteistönhoitajalle. Sama toimi toisinpäin muissa asioissa. Keittiön
kanssa sovittiin jouhevasti monet asiat. Rehtori ja opet eivät tuolloin edes
tienneet jonkin olevan epäkunnossa, koska se korjattiin hetkessä. Viitisen
vuotta sitten voitiin puhua vielä kiinteistönhuollosta ja – hoitamisesta.
Kaupungin yhtiöittäessä nuo palvelualat ei suuria muutoksia
heti tullut. Muutoksena näkyi se, että asioiden hoitamiseen alettiin täytellä lomakkeita
ja niille alkoi tulla hintaa. Kun järjestettiin kilpailutuksia eri toimijoiden
välillä, niin koko järjestelmä muuttui.
Kilpailutukset voitti tietysti halvimman tarjouksen tehnyt
toimija ja se ei ollut monessakaan tapauksessa kaupungin yhtiö. Monet isot toimijat haluavat kaupngin kukkarolle, vaikka toimintaympäristö on totaalisen tuntematon. Koulua ei hoideta samoin kuin kerrostalon kahdeksaa rappukäytävää.Kilpailutusten yhteydessä oli lisäksi n”unohdettu” kysyä käyttäjän
eli koulujen henkilökunnan mielipiteitä ja tarpeita kiinteistönhoidon ja
siivouksen suhteen.
Kiinteistöpalveluiden kilpailutuksen yhteydessä oli ajateltu
jättää käyttäjäpalvelut kokonaan pois. Ne olisivat lisäpalveluina ostettavissa.
Käytännössä tämä tarkoittaa koulussa esimerkiksi sitä, että kun kuljetusliike
toimittaa 400 kiloa materiaaleja koululle, niin ei ole ketään jolle
suoranaisesti kuuluisi olla ottamassa se vastaan ja siirtää sille kuuluviin
paikkoihin. Tässä kohtaa on siis se lisäpalvelun oston paikka. Eräs toimija
laskuttaa 60euroa tunti käyttäjäpalveluista.
Koska koulut ovat kokonaisbudjetoinnissa, niin tässä kohtaa
rehtori miettii käyttääkö hän tuon rahan oppilaiden hyväksi vai maksaa pörssiyhtiölle
siitä palvelusta, mikä tuotettiin ennen kaupungin omalla palvelulla ilman että
koulun budjettia rokotettiin. Valittavana on kaksi tuntia kantohommaa vai kuusi
Aapista. Lopputuloksena on todennäköisesti se, että rehtori, koulusihteeri ja
paikalle osuneet opettajat purkavat tuon monen sadan kilon lastin. Meillä on
tällä hetkellä myös monta kallispalkkaista postinkantajaa, kun reksit omalla
autollaan hakevat posteja sen sijaan, että maksavat siitä tuon 60e/h.
Kilpailutuksen hinta on laskettu niin alas, että käytännössä
sitä ei ole mahdollista toteuttaa. Koulutilat rapistuvat hoidon puutteesta ja
hoitamattomat pihat aiheuttavat useita vaarallisia kaatumisia koulun alueella.
Siivouksesta on vähennetty tunteja. Siistijät juoksevat
rakennusten väliä, jotta ehtivät tekemään tuon kaiken lasketussa ajassa. Henkilöt
vaihtuvat jatkuvasti, koska työ on niin kuormittavaa. Se taas näkyy työssä,
koska omaa isoa aluetta ei opi nopeasti tuntemaan.
Hinta näille töille on ollut aina ennenkin, mutta se ei ole
mennyt opetuksen budjetista ylimääräisinä kuluina. Koulutulokkaat saivat automaattisesti
jäätelönsä tutustumispäivän päätteeksi, postipaketit tulivat opehuoneeseen, vihot
kantautuivat varastoon ja lattiat kiilsivät konetuksen jäljiltä. Tämä kaikki
tapahtui ilman, että rehtorin piti täyttää siitä yhtään ilmoitusta mihinkään järjestelmään,
saatikka joutui miettimään kannattaako tähän käyttää opetuksen rahoja.
Nämä asiat kertautuvat kaikkialla kaupungin toimipisteissä. Koulut
eivät ole suinkaan ainoat toimipisteet, jotka kamppailevat em. asioiden kanssa.
Voin vakuuttaa, että kyseessä ei ole poliittinen jargonia,
vaan tämä tarina on tosi. T. reksi&blanketteja täyttävä postinkantaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti