Sinisenmusta jyrää

Eilisessä kulttuurilautakunnan kokouksessa tuli taas huomattua, että aina kun äänestetään, niin rintama on sama: sdp, vas ja persu häviää kovalle oikealle kok+vih+rkp. Surullista, todella surullista tavallisen arjen kannalta. Kova sinisenmusta jyllää päätöksiä. Tämä sama voimasuhde on koko kaupungissa ja samaten se näyttäytyy valtakunnan politiikassa. Vaikka en hyväksy Vasemmistoliiton vastuunkannon väistämistä hallituksesta poistumalla, niin ymmärrän taustat. On vaikea olla mukana päättämässä asioista oman aatteen vastaisesti ja tehdä ikäviä kompromisseja. Mikäli me perinteiset työväenpuolueet emme olisi olleet edes vähemmistönä hallituksessa, niin tulee mieleen kuinka paljon kehysriihen leikkaukset siinä tapauksessa olisivat kohdentuneet tavallisen ihmisen arkeen. Nyt jo leikkaukset ovat ikäviä, mutta jos tämä sininen suora saisi päättää, niin tulos olisi ollut paljon rajumpi. Tämä kehitys on saatava loppumaan. Täytyy tehdä suuntamuutos. Suunta piirun verran vasempaan.

Selkokieltä politiikkaan kiitos!

Kehysriihen jälkimainingeissa puhutaan ostovoiman heikkenemisestä, sopeuttamisesta, markkinaosuuksien siitä ja tästä. Siis mitä? Suurin osa tuntemistani ihmisistä ei laske vuosittaista ostovoimaansa vaan miettii kuinka paljon rahaa kuukausittain tulee vai tuleeko. Mietitään paljonko jokin maksaa, ei arvonlisäosuuksia. Politiikkaan tarvitaan selkokielen tulkkeja. Kuinka paljon perheeltä lähtee euroja kuukaudessa lapsilisän verottamisen myötä. Kuinka paljon mediamaksu on kuukaudessa taloutta kohden. Minkä verran ansiosidonnainen nyt laskee jne. Turha jargonia ja tärkeily pois. Politiikkaa tehdessä tulee miettiä toimenpiteiden vaikutuksia yksittäisten, todellisten henkilöiden elämään. Ja toimia sen mukaan....

Kirjastopalveluista pidettävä huolta

Turku on vaikeiden sopeuttamistoimien edessä. Kaikesta tulisi supistaa, leikata ja säästää. Tässäkin tilanteessa on kuitenkin tärkeää pitää kiinni lähipalveluiden saatavuudesta kaikilla hallinnon aloilla. Tämä pätee myös kulttuuripalveluihin, joista varsinkin kirjastotoiminta on suurinta osaa turkulaisia koskettava palvelu. On oleellista huolehtia siitä, että supistukset eivät koske peruspalveluita, joihin kirjastopalvelut kuuluvat. Lähikirjastoverkko on pidettävä lähipalveluna. Sillä on valtava merkitys aikoina, jolloin kotitalouksien taloustilanne on heikko. Kirjasto tarjoaa perustehtävänsä lisäksi paljon muitakin kulttuuripalveluita kuin lainaustoiminnan ja se tekee sen eri asuinalueiden tarpeiden mukaan. Kirjaston ja nuorisotoimen yhteistoiminta ja tilojen aktiivinen yhteiskäyttö on siitä onnistunut esimerkki. Kirjastossa onnistuu niin tiedonhaku kuin tietokoneen käyttö vaikkapa työnhakuun. Kirjasto panostaa kriittiseen tiedonhankintaan. Kirjastolla on merkittävä tehtävä. Kulttuurilla ja kukoistavalla elinkeinopolitiikalla on suora yhteys. Luova sektori on kaiken kitumisen keskellä kasvava toimiala, joka voi tuottaa Turkuun uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Talouden rakennemuutoksen pyörteissä luovat alat tarjoavat mahdollisuuksia tulevaisuuden menestykseen. Kaupungin omat taidelaitokset ovat merkittäviä työllistäjiä. Siksi niiden toimintaedellytykset on turvattava. Työterveyden ja -turvallisuuden nimissä ei tule säästää ja jättää tiloja korjaamatta. Turun talouden mittakaavassa pienet taloudelliset panokset kulttuurin ennaltaehkäisevään toimintaan säästävät tulevaisuuden veroeuroja. Taiteen ja kulttuurin elämänlaatua ja hyvinvointia parantavasta vaikutuksesta puhumattakaan. Rainer Grannas, Taru Pätäri, Esa Silander. Turun kulttuurilautakunnan sos.dem. ryhmä

Perusasioiden äärellä

Jos lompakossa on satanen rahaa, niin silloinhan ei voi tehdä ostoksia kahdellasadalla eurolla, eikö? Mielellään ei käytetä edes sitä koko satasta, vaan laitetaan kymppi tai kaksi pahan päivän varalle. Näin meidän perheen talous toimii. Perusasiat kuntoon ja sitten vasta humputellaan. Liian yksinkertaistettuako? Ei ollenkaan mielestäni. Otetaan nyt esimerkiksi jälleen kerran sivistystoimiala, sen kun parhaiten sattuneesta syystä tunnen. Kunnan tehtävä on olla opetuksen järjestäjä. Laki määrittää sisällön ja tehtävät. Nämä on toteutettava. Se riittää. Karsitaan siis ylimääräiset projektit, hankkeet yms taloutta rasittavat toiminnot niin kauaksi kun niihin on taas varaa. Huolehditaan siitä, että perustehtävä tulee hoidettua. Että siihen riittää rahaa. Että se tulee hoidettua hyvin. Tämä sama periaate pätee muihinkin hallintoaloihin terveydenhuollosta rakennusinvestointeihin. Kehittäminen on mahdollista ilman suuria hankkesuunnitelmiakin. Ymmärrys tähän tarvitaan kuitenkin valtion tasolta, mistä näitä hankkeita ja projekteja pukkaa tukahduttaen hallinnon oman halun sisäiseen kehittämiseen. Sen lisäksi, ettei rahat riitä niin ei riitä aikakaan. Keskitytään siis olennaiseen. Keskitytään siihen, että perustehtävät hoituu ja julkiset palvelut rullaa. Humputellaan kunhan siihen on vara.

Säästöjä toimintamallien uudistamisella

Turun kaupungin sivistystoimialan tulisi säästää ensi vuonna noin kaksi miljoonaa euroa. On siis syytä miettiä konkreettisia säästökohteita ja eri toimintamallien toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Yksi sivistystoimialan ja sen sisällä perusopetuksen suuri menoerä on koulukuljetukset. Koulukuljetus on osalle oppilaista ehdoton edellytys, mutta tämän lisäksi on ajoja joiden tarpeellisuus on mietittävä uudel-leen. Oppilaita kuljetetaan koulupäivien aikana taksilla oman uskonnonopetukseen, jotta opetussuunni-telma ja tasa-arvo toteutuvat. Hyvä niin, mutta läheltä seuranneena malli ei ole toimiva ja tuo kaupungille huomattavat vuosittaiset kustannukset. Uskontokuljetuksen ajotapahtumia oli esimerkiksi lokakuussa 316 kappaletta, joiden yhteissummaksi tulee 6479,87e. Kun tämä kerrotaan lukuvuoden kuukausilla ja vähennetään loma-ajat pois, niin yhteissummaksi tulee vuositasolla noin 55 000 euroa. Jotta summa konkretisoituu, niin tuo summa on eurotasolla ison alakoulun puolentoista lukuvuoden kirjatilauskustan-nus. Kuten jo edellä todettu, niin on tärkeää että oikeus opetukseen säilyy niin kauan kuin opetussuunnitelma niin edellyttää. Uskonnonopetuksessa voisi siirtyä erilaiseen toimintamalliin. Yhtenä vaihtoehtona on etäopetus, mikä onkin jo osittain käytössä ortodoksisen uskonnon ja muutamien kielten osalta. Toinen ajatus on uskonnonopetuksen siirtäminen iltapäiviin, jolloin kuljetuksen voi hoitaa joko kaupungin sisäisellä bussiliikenteellä tai huoltajien toimesta. Näin toimitaan esimerkiksi jo kotikielen opetuksen suhteen. Tällöin jo oppilaan oikeusturva paranee, koska hän ei välituntien aikana tapahtuvien kuljetusten vuoksi myöhästy ja jää paitsi osasta seuraavan tunnin opetusta. Lisäksi kaupungin eri toimialojen yhtiöittäminen on tuonut mukanaan huomattavia lisäkustannuksia. Mai-nittakoon yhtenä koulupuuseppätoiminta, mikä on Arkean alla. Nykyisellä sopimuksella se tarkoittaa yli 400 000 euron kustannuksia. Toiminnan koordinoimisella ja tuomalla se osaksi sivistystoimea olisi mah-dollista saada aikaan noin 150 000 euron säästö. Nykyinen sopimus määrittelee tarkasti jokaisen tehtävän mikä sisältyy sopimukseen, eikä siinä ole huomioitu lainkaan kokonaisvaltaisesti tärkeitä huoltotöitä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jokaisen ylimääräisen taltan ja höylän teroituksen sekä huoltotyön mak-saa yksittäinen koulu erikseen. Lisänä tulevat materiaalien kuljetuskustannukset, mikä on vuositasolla noin 30 000 euroa. Omalla sisäisellä toiminnalla tuo kaikki voisi laskennallisesti sisältyä 220 000- 250 000 euroon. Näillä toimenpiteillä saadaan siis säästöä jo parisataatuhatta. Katse tulee suunnata strategioista opetuksen perustehtävään ja säästöä syntyy toinen mokoma. Edellä mainitut ideat antaa vapaaseen käyttöön, Marko Heinonen, Nummenmäen sos.dem. yhdistys, kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Taru Pätäri, Nummenmäen sos.dem. yhdistys

Opetuksen säästöt arjessa

Turun kaupungin johdon päätös luopua pop –rahoituksesta johti siihen, että Turun kasvatus- ja opetuslautakunta päätti keskiviikkona opetusryhmien kasvattamisesta. Päätöksessä mennään taas desimaalien taakse. Kuten kaksi vuotta sitten, niin on taas syytä avata mitä se käytännössä suomen kielellä tarkoittaa. Kun puhutaan opetusryhmäkoon kasvattamisesta 1,5 oppilalla, niin se tarkoittaa sitä että koululta vähenee tunnit. Kun tunnit vähenevät, niin se murtaa jo monessa koulussa hyvin toimivat samanaikaisopetusjärjestelyt ja muita lain edellyttämiä oppilaan kolmiportaisen tuen malleja jaettuine ryhmineen. Alkuopetusluokilla ei enää ole ryhmätunteja ja kielen opiskelu tapahtuu suurissa ryhmissä. Jakotunnit ovat mahdollisia ainoastaan tekstiili – ja teknisen työn tunneilla työsuojelumääräysten mukaisesti (16 oppilasta/ ryhmä). Muutama määräaikainen opettaja tulee jäämään työttömäksi ja oppilaan tuki heikkenee. Tästä on kyse, ei abstrakteista luvuista.

257

Olen kuntavaaleissa ehdolla numerolla 257. Olin ehdokkaana myös neljä vuotta sitten tuoreena puolueen jäsenenä ja jo tuolloin sain mukavasti luottamusta ihmisiltä saaden varavaltuutetun paikan. Mukana olen edelleen samasta syystä kuin viimeksi: Päätöksentekoon tarvitaan mukaan ihmisiä, jotka elävät tavallisen kuntalaisen arkea, tarvitaan niitä, joilla on jalat maassa ja sormet tiskivedessä. Travitaan niitä, jotka ottavat asioista selvää, vievät niitä eteenpäin ja kehittävät uusia toimintamalleja. Äitinä, opettajana, vs.rehtorina ja yhteiskunnallisesti aktiivisena naisena haluan olla vaikuttamassa oikeudenmukaiseen päätöksentekoon.Haluan olla vaikuttamassa siihen, että lukujen ja prosenttiosuuksien takaa löytyy se inhimillinen tekijä. Ei tule hakea syytä, vaan tulee hakea ratkaisumalleja. Vaikka tavoitteena on kaikkien turkulaisten hyvinvointi, niin suurin kosketuspinta/tieto/taito löytyy perheasioista. Kärkiteemoina ovatkin TYÖTÄ * nuorten yhteiskuntatakuun on toteuduttava myös kuntatasolla TURVAA * lastensuojelulle on turvattava riittävät voimavarat, avohuoltoon on satsattava, laadukkaat neuvola- ja päivähoitopalvelut sekä maksuton opetus on turvattava TOIVOA * Jälkipolvilla ei saa maksattaa tämän päivän päätöksiä. Päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää Jos haluat oman arkesi äänen kuulluksi, niin silloin 257