Talousarviokeskustelu 13.11.2023 valtuustossa

 

Kun pormestarisopimusta on tehty ja talouden raameja linjattu, niin on maailma  sen jälkeen muuttunut monin osin ja tämä näkyy myös ja itse asiassa erityisen paljon taloudessa, niin kuntataloudessa kuin yksittäisen kotitalouden lompakossa. Toki näitä talouksia ei voi verrata toisiinsa, mutta maailmantilanne näyttäytyy monella eri sektorilla.

Talousarvioneuvotteluihin lähtiessämme oli otettava huomioon inflaation ja korkojen nousun merkitys. Lisäksi haastetta tuo nousseet kustannukset kaikilla toimialueilla. Kustannusten nousu on ollut toki tiedossa, mutta niiden suhteellisuus on ennakoimatonta. Tiettyjä hakintoja on tehtävä, jotta palvelut pyörivät.

Talouden suunnittelua haastoi myös keväällä tehty palkkaratkaisu, mihin ei oltu kaikkineen varauduttu. On kuitenkin hyvä nostaa esille se, että palkkaratkaisua oli odotettu ja jokainen sentti on aivan varmasti ansaittu ja se tietänee myös lisää ostovoimaa talousalueellamme.

 Verotulojen osalta olemme myös uudessa tilanteessa, kun hyvinvointialueet erkanivat kaupunkien verotuksesta, mutta järkevällä ja maltillisella taloudensuunnittelulla pääsemme eteenpäin pinnalla pysyen. Turku on kasvava kaupunki ja se on edellytys positiiviselle talouskehitykselle.

Kasvavan väestön osalta haluamme olla valmiina niin työllisyystoimien kuin kotoutumisen edistämisen kehittämiseen.

Haluan tuoda esille, että sosialidemokraattinen ryhmä on sitoutunut tasapainottamaan, sopeuttamaan kaupungin taloutta kuten olemme ryhmien kesken sopineet. Se on vastuullista taloudenpitoa. Olisi populistista luvata yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista jos se ei ole mahdollista.

Se mistä sopeutetaan tulee tehdä harkinnalla, mutta esimerkiksi päällekkäiset toiminnat on hyvä perata ja miettiä uusia toimintatapoja. Asioita tulee tarkastella tapauskohtaisesti ja tehdä päätöksiä sen mukaan missä on mahdollisuus sopeuttaa. Perus- ja/tai lakisääteisiin palveluihin ne eivät voi toki vaikuttaa heikentävästi

Erityisesti sd -ryhmä nosti yhdeksi talousarvioneuvottelujen tavoitteeksi  hyte-kertoimen korottamisen tulosindikaattoreiden nostamiseksi ja toiminnan rahoittamiseksi. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että hyte -kertoimella seurataan Minkälaista kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on ja valtio kannustaa vaikuttavaa työtä tuon kertoimen antaman luvun kautta.

Investointien kannalta näemme, että niitä täytyy jatkaa mutta tärkeysjärjestyksessä. Ryhmien kesken on sama tahto että päiväkotiemme ja koulujemme rakentamisen tulee olla ensisijalla.

Me emme kuitenkaan halua torpata kaikkia muita investointeja, sillä  Ilman niitä ei ole talouskasvua, mitä Turku ehdottomasti tarvitsee.

Kaavoituksessa on tehty paljon edistyksellistä työtä viimeisten vuosien aikana ja sitä tulee edelleen tehostaa ja sujuvoittaa tuon edellisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Palvelujen yhdenvertaisuus, laatu ja saavutettavuus on sosiaalidemokraateille tärkeää ja nyt lasten ja nuorten palvelut haluttiin säilyttää mahdollisimman ennallaan. Tämä oli meille kynnyskysymys. Me emme halunneet säästää tulevaisuuteen satsaamisesta vaan oli erityisen tärkeää että näihin palveluihin saimme lisää määrärahoja eikä matalan kynnyksen liikuntapalveluista leikattu alkuperäisen esityksen mukaan. Ensi talvenakin luistellaan lähikentillä ja liikutaan lähiliikuntapaikoilla.

 

Talousarvio on neuvottelujen tulos. Neuvottelun perustana tulee olla keskustelu, kompromissi ja sopimuskulttuuri. Kiitän muita neuvotteluihin osallistuneita, että pääsimme näihin tavoitteisiin pääsääntöisesti.

Syyllisiä vai ratkaisuja oppimistulosten ”romahtamiseen”

 Oppimistulos -keskustelu; syyllisiä vai ratkaisuja

 

Keskustelu oppimistulosten ”romahtamisesta” käy kiivaana. Sen suurin tavoite näyttää olevan syyllisten etsiminen ilman ratkaisukeskeistä otetta mitä juuri nyt tarvittaisiin.

Asiaan ei löydy yksiselitteistä ratkaisua, vaan ilmiö on monitahoinen. Yhteiskuntamme on muuttunut nopeasti sitten vuosituhannen alun jälkeen. Niin väestörakenne kuin yhdyskuntarakenne on täysin toinen kuin mihin koulutusjärjestelmämme perustuu. Vaikka suomalainen opettajankoulutus ja opetuksen kehittäminen kansallisesti on osaavaa ja huippuluokkaa, niin nuo edellä mainitut muutokset näkyvät voimakkaasti kouluissa ja oppilaitoksissa. Koulutusjärjestelmässämme on ennakoitu muuttuva globaali maailma ja sen tuomat haasteet ja myös edut. Ennakointi olisi tullut kuitenkin aloittaa jo aiemmin ja uusien mallien käyttöönoton nopeampi tempoista.

Väestörakenteemme on muuttunut ja se on tuonut mukanaan uusia tarpeita. Vaikka meillä on vahvaa tietoa esimerkiksi kotouttamisesta ja S2 -kielen opetuksesta, niin resurssit eivät ole täysin seuranneet tarpeita. Tähän tulee panostaa jatkossa ja hakea uusia toimintamalleja, jotta jokainen suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäynyt saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet edes minimihyvän tasoisesti.

Yhdyskuntarakenne segregaatioineen määrittää myös voimakkaasti oppimistulosten muodostumista. Positiivinen diskriminaatio on resurssien jaossa merkittävässä osassa. Tasa-arvoa ei ole se, että kaikilla on samat resurssit vaan tasa-arvon tuottaa se, että jokaisella on mahdollisuus tarvitsemaansa tukeen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

On myös tunnistettava, että meillä on suuria kuntakohtaisia eroja niin resurssien jaossa kuin niiden tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Tämä näkyy mm. kolmiportaisen tuen kohdalla hyvin kirjavina toteutumisina. Tähän tarvitaan selkeämpää valtakunnallista ohjeistusta ja normitusta.

Yksittäinen koulu tai opettaja ei ratkaise tätä keskustelua oppimistuloksista, vaikka sitä päivittäin jokaisessa opinahjossa mietitään. On kuitenkin kuultava kentän ääntä opettajista koulun johtoon, sillä siellä on se konkreettinen ajanmukainen tieto. 

Asia on laaja yhteiskunnallinen ilmiö digitalisaation, alueellisen eriytymisen ja talouden näkökulmasta. Syyllisten etsimisen sijaan on paneuduttava juurisyihin ja lähteä ratkomaan asiaa valtakunnallisesti yhdessä osaavien kasvatusalan ammattilaisten kanssa.