Turku ja talousarvio vuodelle 2023

 

Tämän vuoden talousarvion lähtökohta on historiallinen siitä nähden että sote-uudistus astuu viimein voimaan. Toisaalta taas kaikkea muuta kuin historiallinen siitä lähtökohdasta, että nyt prosessi on samanlainen kuin viime vuonna, mutta hyvin erilainen kuin aiemmin. Katsomme kokonaisuutta. Tosin haastetta tuo se, että sote-uudistuksen myötä kuntien tulot mutta myös menot tulevat puolittumaan . Me emme tiedä miten tämä todellisuudessa tulee näyttäytymään Turun taloudessa

Mutta sen me tiedämme, että kasvatus -ja opetus tulee olemaan suurin palvelualueemme ja sosiaalidemokraattinen ryhmä on erittäin iloinen siitä että vaikka menot tulevat kasvamaan niin talousarvioneuvotteluissa päädyttiin esitykseemme, että sopeuttaminen ei tule kohdistumaan lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön. Ryhmäkokojen kasvusta ei puhuta vaan siitä että sopeuttaminen tulee löytää erilaisista hankinnoista ja palveluproseseista. Lasten ja nuorten hyvinvointiin tulee panostaa, sillä me teemme itse asiassa päätöksiä heille ja heitä varten.
Investoinneista tulee keskustella jokaisesta omana prosessina ja pohtia niiden tarpeellisuutta ja kiireellisyysjärjestyksessä.

Yksi tärkeimmistä tulevaisuuden investoinneista on Tiedepuiston kärkihanke, minkä myötä meille tulee rakentumaan ammatillisen koulutuksen kampus ja saamme jättää hyvästit jo Aninkaisten mäen talolle mikä ei vastaa enää ammatillisen koulutuksen vaatimuksia.
Kiinteistönhuolto on avain asemassa siihen että tilat pysyvät kunnossa ja päiväkotien ja koulujen kiinteistönhuolto sidotaan tiiviimmin käyttäjäntarpeisiin ja meidän ryhmämme näkee että yhtenä konkreettisena toimenpiteenä on takaisin ns talonmiesmalliin siirtyminen. Tällöin välitämme tiloista, tällöin välitämme kaikista niissä työskentelevistä ihmisistä.

Kaupunki kaipaa elinvoimaisuutta, mikä tarkoittaa siis tuloja ja työtä.
Tavoitteemme sillä sektorilla on se, että lupapalveluja ja kaavoitusta tullaan sujuvoittamaan, sähköisiä palveluja kehittää ja hakemusten käsittelyaikaa pitää saada merkittävästi lyhennettyä. Kaikkiaan digitaalisaatiolla tulee edistää näiden palvelujen osalta ja näin saadaan aikaan merkittäviä säästöjä, lisäätuloja eikä leikata perustoimintoja.

Sd -ryhmä haluaa tämänkin talousarvion ja suunnitelmakauden myötä edistää hankkeita jotka tuovat työtä, elinvoimaa ja verotuloja talousalueellamme.

Koulun ongelma vai ongelman näkyminen koulussa?

Mediassa on viikoittain keskustelua koulun haasteista. Esillä on asioita inkluusion epäonnistumisesta, ruuan riittämättömyydestä, luku- ja matemaattisten aineiden tason laskusta, väkivallasta huumeiden välittämiseen.

Jos pysähdymme oikeasti katsomaan näitä ikäviä ilmiöitä, niin huomaamme että emme oikeastaan puhu koulun haasteista vaan isoista yhteiskunnallisista ongelmista, joita yksi hallintokunta, kasvatus ja opetus, ei voi eikä pysty ratkaisemaan.

Suomessa on edelleen hyvin koulutetut opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö. 
Tämä nousee aina esille kun saamme vieraita muualta Euroopasta. Koulun ensisijainen tehtävä on opettaa ja kasvattaa. Tätä työtä tukee tuo edellämainittu oppilashuollon henkilöstö.

Yhteiskunnan muutos on ollut merkittävä viimeisen vuosikymmenen aikana. Toimintakulttuurin muutos on ollut merkittävä ja ihmisten haasteet ja ongelmat ovat moninaisia tämän muutoksen myötä. Ei voida vetää yksisuuntaisia päätelmiä miksi joku on vaarassa syrjäytyä, miksi oppiminen ei suju tai mistä syntyy epätoivottu käytös.

Kun puhutaan koulu haasteista, niin silloin puhutaan oikeastaan yhteiskunnan haasteista. Meidän tulee katsoa koulusta ulospäin ja miettiä esimerkiksi onko perheiden tuki ajan tasalla, miten kotouttaminen on onnistunut, onko tuen portaisiin  resurssoitu kunnolla, miten sosiaalipalvelut ja poliisin toiminta on kohdennettu ja mihin katosi yhteisöllisyys. Ongelmat eivät korjaannu tukipapereita rustaamalla vuosittain vaan moniammatilliset  ratkaisukeskeiset toimintamallit ovat keskiössä, kun apua tarvitaan. 

Koulussa näkyvät ongelmat eivät poistu ennen kuin niiden takana oleviin ilmiöihin puututaan poikkihallinnollisesti. Asiaa auttaa suuresti myös se, kun koulu ja koti jakavat kasvatusvastuuta yhdessä ja yhteisöllisesti. Yhteisöllisyys on toisten tukemista, ymmärtämistä että kenen tahansa pelastusrengas voi joskus puhjeta oli se kuinka iso hyvänsä. Silloin tarvitaan tukea, ei itsensä nostamista painamalla muita. Ei ole häpeä, jos elämässä on epätoivottava vaihe.

Toki koulun tulee myös muuttua ja pysyä ajan tuomien vaatimusten mukana. Tämä muutos on kuitenkin ollut koko ajan käynnissä, sillä siellä muutokset näkyvät ensimmäisenä. Koulu ei ole kuitenkaan se ainoa toimija, mikä voi kääntää suunnan vaan se vaatii yhdessä tekemistä, sopimista ja rajojen hakemista sekä niistä kiinni pitämistä.

Toinen osavuosikatsaus valtuustossa 19.9.22

 

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, turkulaiset

 

Toinen osavuosikatsaus näyttää meille, että vuoden 2022 toiminnan tavoitteiden saavuttaminen on edelleen haasteellista. Haasteen tuovat niin Covid-19 pandemian jatkuminen ja maailmanpoliittinen tilanne kustannusnousuineen. Suhdannevaihtelut tuovat epävarmuutta maailmanlaajuisesti.

Meillä täällä Turussa nuo vaikutukset näkyvät mm. perhe- ja sosiaalipalveluissa neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä oppilashuollon tarkastus- ja hoitovelkana, henkilöstön saatavuusongelmissa ja työn painottumisen edelleen infektion ehkäisyyn. On kuitenkin mainittava, että hoito- ja tarkastusvelkaa on lähdetty purkamaan vuoden 2022 aikana ja terveysasemien hoitoon pääsyn parantamisen toimenpideohjelma on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Nämä ovat asioita, joiden edistymistä ja edistämistä tulee edelleen seurata ja mahdollistaa.

Kasvatuksen ja opetuksen toimialalla yhtenä näkyvänä kulueränä ovat sisäiset tilavuokrat. Ne tulevat ylittämään talousarvion ennustetulla 1,45 milj. euron suuruudella. Tämä johtuu suurelta osin eri väistötilahankkeiden kuluista varsinaisten rakennusten huonon kunnon vuoksi. Asianmukaiset terveet tilat tulee saada käyttöön mahdollisimman pian, siksi investoinnit ovat tarpeellisia. Olisi hienoa, jos toimialan rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa käyttää seinien sijaan varsinaiseen toimintaan.

Lainakannan kokonaisvelan arvioidaan olevan n. 922 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2021 tilinpäätöksessä oli 796 miljoonaa euroa.  Tämä tarkoittaa 126 miljoonan euron kasvua edelliseen vuoteen. Ilman velkaa emme tosin saa toteutettua tärkeitä investointeja tai kaupungin yhtiöiden hankkeita, mutta seuraavaa talousarviota tehtäessä on oltava realisti ja ymmärtää talouden reunat. Pelkällä velkarahalla emme voi elää, vaan talous on tasapainotettava kulujen ja tuottojen suhteen.

 

 

Avoin keskustelu päihdetyöstä käyttöhuoneiden rinnalle

Viime päivinä on puhuttanut huumeiden käyttöhuoneiden perustaminen Suomeen ja nyt myös turkulaiset valtuutetut ovat aktivoituneet asian tiimoilta.

On totta, että tutkimusten mukaan valvotut huumeiden käyttöhuoneet vähentävät erilaisia riskejä niin käyttäjien kuin ympäristön osalta. Asiaa tulee kuitenkin tarkasti miettiä molempien em osalta. Käyttöhuoneiden sijainti ja saavutettavuus on oleellista, mutta ympäristö on huomioitava. Sijainti ei voi olla ympäristöä rasittavaa eli esim pääkirjaston  vessan ongelmat eivät saa siirtyä sellaisenaan toisaalle, mihin ne eivät toki myöskään kuulu.

Päihderiippuvaisuus on sairaus ja vaatii hoitoa, kuten muutkin sairaudet. Osa parantuu, mutta osaa ei voida pelastaa kuten on muidenkin sairauksien kohdalla. Pelkkä käyttöhuone sellaisenaan ei korjaa asioita vaan mikäli niihin päädytään, niin käyttöhuoneiden täytyy olla selkeä osa päihdepalveluja. Niissä tulee olla saatavilla apua ja mahdollisuus vieroitukseen/muuhun hoitoon hakeutumiseen. Myös asumis- ja muut tukipalvelut tulee huomioida. 

Ei liene tarkoitus, että käyttöhuone toimii pelkkänä huumeiden käytön mahdollistajana, vaan niissä huomioidaan yksilön edun rinnalla yhteiskunnan etu.
Huume - ja muut päihderiippuvuudet maksavat inhimillisen kärsimyksen rinnalla yhteiskunnalle yli miljardin kaikkine suorina ja välillisin kustannuksin. Käyttöhuoneiden tavoitteena tulisi siis olla em haittojen vähentäminen. 

On myös tunnistettava ja tunnustettava, että näkyvä päihteiden käyttö on vain jäävuoren huippu. Päihdepalveluiden piiriin hakeutumista helpottaisi se, että riippuvuuden päältä riisuttaisiin häpeähuntu ja alettaisiin nähdä riippuvuudet hoidettavissa olevina sairauksina kuten monet aiemmin vaietut mielenterveyden haasteet.

Ei siis pelkästään mahdollisteta päihteiden käyttöä tarjolla olevilla tiloilla, vaan tarjotaan rinnalla  selkeää ohjausta avun piiriin.

Konserttitalosta musiikkitalon kautta takaisin konserttitaloon

 Alkuun haluan mainita, että nykyinen konserttitalo Aninkaistenmäessä ei täytä terveysturvallisia työolosuhteita. Niin katto kuin putkistot lattian alla vuotaa. Talossa työskentelee minullekin tuttuja henkilöitä ja toivon, että jokaisella olisi tässä kaupungissa asian- ja ajanmukainen työpaikka. Tämä kaikkineen on sen taustalla, että orkesteri ja muu henkilökunta  tarvitsee toisenlaisen tilan.

Oli selvää, että halpaa ratkaisua ei löydy. Minua helpotti ajatus kuitenkin siitä, että uutta taloa markkinoitiin Musiikkitalona, missä olisi erilaisia toimintoja useille musiikkityyleille. Näin jo mielessäni kuinka talo toisi harjoitusmahdollisuuksia ja tiloja musiikin aktiiviharrastajille ja opiskelijoille.

Suunnitelmien edetessä alkoi näyttämään siltä, että tuo muu unohtuu. Tein valtuustoaloitteen, missä esitin että Musiikkitalon tulee olla laajan käyttäjäjoukon käytettävissä em tavoin. Tällä hetkellä mm. osa musiikinopetuksesta tapahtuu huonoissa tiloissa Mestarinkadulla ja uusille tiloille olisi todellakin käyttöä. Aloitteen allekirjoitti yli puolet valtuutetuista, joten tämä oli myös enemmistön näkemys siitä miten 72 miljoonan euron investointi hyödyttäisi mahdollisimman isoa joukkoa turkulaisia.

Aloitteen vastaus kertoo kuitenkin yksiselitteisesti, että talosta ei löydy esitettyjä tiloja. Se, että tilassa voidaan järjestää tapahtumia ei korvaa kipeästi kaivattuja musiikin opetuksen puuttuvia tiloja, harrastajien harjoittelumahdollisuuksia eikä eri genrejen huomioimista.

Meille ei siis tule Musiikkkitaloa vaan meille tulee uusi konserttitalo, minkä toki työntekijät ovat ansainneet. Isojen investointien kohdalla tulisi kuitenkin miettiä tulevaisuutta ja monikäyttöisyyttä, sillä maailma muuttuu ja toiminnot seinien sisällä samaan aikaan.  Monikäyttöisyydellään ja synergiasta olisivat hyötyneet niin orkesteri kuin muut käyttäjät. Nyt mikään muu ei muuttune , kuin että paketti on päällisin puolin eri.

Uusi erityisopetusstrategia on tarpeellinen

Sari Anttila, PS, kirjoittaa TS 4.5.22, että  ”Turku alkaa laatia koko kaupungin kattavaa erityisopetusstrategiaa. Päätavoite on lisätä sekä integraatiota että inkluusiota.” 

Onneksi vain ensimmäinen lause pitää paikkansa. Turussa tullaan kasvatus-ja opetuslautakunnan päätöksen mukaan laatimaan uutta erityisopetusstrategiaa, jossa katsotaan niin lasten kuin opettajien kannalta uusia toimivia ratkaisuja sekä resurssien tehokasta käyttöä. Tällä hetkellä siinä on paljon puutteita ja aikansa eläneitä toimintamalleja. Koulun jos minkä on syytä kehittyä ja katsoa tulevaisuuteen sekä jakaa oikeaa tietoa disinformaation sijaan.

Samassa yhteydessä mietitään myös uusien rakentuvien monitoimitalojen toiminnallisia tavoitteita lähikouluperiaatteen toteutumiseksi. Tuki voi toteutua myös lähikoulussa, kun siellä on riittävästi resurssia eli aikuisia. Moniammatillisuus nousee tässä myös voimakkaasti esille, jolloin erityisopetuksen osaajat tukevat vahvasti oppilaan tuen toteutumista ja keskitetyn palvelun osaamista voidaan tuoda lähikouluihin.

On myös selvää, että osa lapsista tarvitsee edelleen keskitetyn palvelujen koulupaikkaa. Niitäkään ei siis olla ajamassa alas.

Anttilan esittämä väite, että tavoitteena on lisätä nykymuotoista inkluusiota ja integraatiota ei siis pidä paikkaansa, vaan malleja tullaan kehittämään nykyisiä toimivimmaksi. Lautakunnnan päätös on avoimesti luettavissa , mistä em asiat on tarkastettavissa enemmän disinformaation välttämiseksi. 

Päätöksessä lukee myös, että strategian valmistelussa osallistetaan asiantuntijat eli koulujen henkilökunta ja tehdään lapsivaikutusten arviointi. Tämä tarkoittaa sitä, että asiaa tarkastellaan laajasti ja yhtenä osiona on opettajan työkuorman jakautuminen oppilaan edun rinnalla. 

Tuen mallien tarkastelu tuo myös uutta näkökulmaa kirjoituksessa mainittuun segregaatioon, mikä ei kuitenkaan ole pelkän maahanmuuttopolitiikan ilmentymä kuten Anttila viittaa. Segregaatio on paljon laajempi  ilmiö, minkä vähentämiseen koulu on juuri paras paikka vaikuttaa.

Puhe 1.5.22 valtuustoryhmän puheenjohtajana

 Hyvät toverit, kuulijat

 

Koen suurta iloa siitä, että yhteiskunnan avauduttua saamme taas kohdata. Katseet, kohtaamiset ja yhdessäolo on sitä mitä me kaikki tarvitsemme.

 

Tätä iloa toki varjostaa niin maailman kuin epidemian tilanne sekä koko maatamme koskeva työneuvottelutilanne. Tällaisessa maailmantilanteessa tulee välillä katsoa myös lähelle ja nähdä, että hyvä elämä syntyy pienistä elämän arjen asioista. 

 

Turun sdp:n valtuustoryhmän tavoitteena on viimeisenkin vuoden aikana ollut kuntalaisten arjen ja palvelujen turvaaminen.

 

Meidän kärkitavoitteemme kuntavaaliohjelmassa oli se, että saamme kuntoon pääsyn terveydenhuollon palveluihin. Tilanne on parantunut huomattavasti, vaikka vielä on paljon tehtävää. Tässä kohtaa on syytä kiittää sosiaali- ja terveyslautakuntaamme sitkeästä ja arvokkaasta työstä kuntalaisten palvelujen parantamiseksi. Vaaliohjelmamme tavoitteet täyttyvät pala kerrallaan ja hoitoon pääsy on parantunut huomattavasti vuoden takaisesta tilanteesta. Kiitos kuuluu toki myös virkamiehille, jotka ovat nähneet omalääkärimallin mahdollisuudet.

Hoitajapula puhututtaa ja siihenkin olemme esittäneet ratkaisuja, jotka odottavat vielä toimenpiteitä. Tuolle arvokkaalle työlle tulee löytyä arvostus myös euroissa, mutta se on valtakunnallinen kysymys, mihin toivottavasti saadaan pian neuvotteluratkaisu

 

Turun valtuustokausi käynnistyi kaikkineen syksyllä 2021 vauhdilla isojen asioiden äärellä. Olemme saaneet eteemme monia kaava-asioita Parkin kentästä musiikkitaloon sekä pohdittavaksi tulevaisuuden näkymiä niin koulu- kuin liikuntapaikkaverkkoon sekä soten siirtymisen hyvinvointialueelle.

 

Näissä kaikissa asioissa on tärkeää muistaa, että populismilla ei tätä kaupunkia kestävästi rakenneta. Päätökset tulee pohjautua tietoon ja tulevaisuuden näkymiin. Me emme rakenna tätä maata tai Turkua ainoastaan itsellemme vaan rakennamme sitä lapsillemme ja tuleville sukupolville. Kuntapolitiikan ei tule elää hetkessä, vaan sen tulee nähdä tulevaisuuteen.

 

Kaikkineen rakas kaupunkimme rakentuu kovaa vauhtia kovasti nousseista rakennuskustannuksista huolimatta. Kaupunki tarvitsee työtä elinvoiman lisäämiseksi, mutta samalla on muistettava suuri korjausvelka, mikä näkyy nimenomaan niin päiväkotien, koulujen kuin terveydenhoidon tilojen kunnossa. Uusiorakentamisen huumassa ei tule unohtaa jo olemassa olevien rakennusten korjaamista ja hoitoa, terveet tilat kuuluvat kaikille.

 

Uusi johtamisjärjestelmä on haastanut alkuun kaikkia ryhmiä, mutta ryhmien välinen keskustelu käy edelleen ja uusi malli hakee uomaansa. Yhteinen toive on, että päätöksenteon tulee olla avointa, sujuvaa ja läpinäkyvää kuitenkin ilman turhaa kiirettä tai painetta.

 

Sdp: n tavoitteena on tälläkin kaudella säilyttää kaupungin elinvoima, jotta saamme työtä ja palvelut säilytettyä; näin rakennamme hyvää yhdenvertaista arkea kuntalaisille. Sdp:n vastuullinen päätöksenteko katsoo eteenpäin.

Hyvät toverit, avainsana on yhdessä tekeminen ja neuvottelu, ei huuto tuuleen. maailmaan kylä ääntä mahtuu, mutta me teemme tekoja. Joukossa on voimaa kuten Euroopan tilanne on meille näyttänyt. Sosialidemokraattisen liikkeen voima on juuri siinä. Kiitos kun tänään olet tässä joukossa mukana, meitä kaikkia tarvitaan.

Hyvää työväenjuhlaa.

Lähiliikuntapaikat luo hyvinvointia

 

Turun kaupunginvaltuuston listalla oli päätettävänä 11.4.22 jo pitkään valmisteltu ja keskustelua herättänyt liikuntapaikkaverkko -uudistuksen periaatepäätös. Uudistus on tarpeellinen  niin ajanmukaisten terveiden liikuntatilojen  osalta kuin seurojen tasa-arvoisten tukimuotojen tarkastelun kannalta ja tästä oltiinkin yhtä mielisiä. Tärkeää on myös se, että tässä uudistuksessa käyttäjien ääni tulee kuulluksi jo suunnitteluvaiheessa.

Keskustelusta on jäänyt kuitenkin yksi tärkeä elementti pois, vaikka se tuossa suunnitelmassa mainitaankin. Jo lista-asian otsikko ”Turku liikuttaa kaikkia - Tulevaisuuden linjaukset liikuntapaikkaverkon ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi” kertoo, että uudistus koskee meitä kaikkia turkulaisia.

Liikuntapaikkaverkko koskee myös lähiliikuntapaikkoja ja niiden kehittämistä sekä mahdollista laajentamista. Liikkumattomuuden kustannukset ovat valtakunnan tasolla miljardiluokkaa, joten on erityisen tärkeää, että tässä huomioidaan myös ne turkulaiset, jotka eivät kuulu seuratoimintaan tai ole muuten aktiiviurheilijoita. Hyvin hoidettu ja liikkumiseen mahdollistettu ympäristö voi jo tuoda kipinän lähteä liikkeelle ilman tulostavoitteita.

Lähiliikuntapaikat ovat matalankynnyksen paikkoja harrastaa liikuntaa tai ulkoilla. Ne voivat olla esimerkiksi ulkokuntoiluvälineitä, hyvin hoidettuja pururatoja, skeittiramppeja tai frisbeegolfratoja.

Hyviä esimerkkejä näistä löytyy mm. Pansiosta, missä on vapaaehtoisvoimin kaupungin avustuksella kunnostettu frisbeegolfrata sekä Lausteen hyvät hiihtomaastot ja uusien monitoimitalojen ympäristö piha-alueineen. Näihin edellä mainittuihin toimintoihin tulee kiinnittää huomiota ja kehittää niitä, jotta Turku todellakin liikuttaa ihan meitä kaikkia.

Lähiliikuntapaikat palvelevat siis laajasti kaiken ikäisiä turkulaisia ja siksi tämä uudistus on tärkeä. Liikunta, arki sellainenkin, luo hyvinvointia.