Lakisääteiset palvelut kuntoon; lapsille ja nuorille konkreettista tukea.

Turun poliittinen kenttä on kuhissut koko syyskauden muutamista tunteita herättävistä yksittäisistä asioista. Sinänsä ymmärrettävää, mutta näiden rakennus- ja kaavahankkeiden taakse on jäänyt ilman keskustelua muutamia isoja asioita, mitkä koskevat konkreettisesti lähes kaikkia turkulaisia.

 Yksi niistä on terveydenhoidon tilanteen ratkaisumallit. Terveydenhoito on kriisissä koko valtakunnassa eikä se ratkea syyllisiä etsimällä kuten ei mikään muukaan asia. Tiedämme, että yksinkertaista ratkaisua ei ole, sillä ala on rankka, eikä tekijöitä ole riittävästi.  Se ratkeaa vain siten, että asia pidetään esillä ja haetaan uusia malleja, tehdään hartiavoimin töitä jotta voidaan taata kaikkien kuntalaisten tasavertainen  hoitoonpääsy. Hoitoonpääsy ei tarkoita pelkästään terveyskeskuksia, jotka ovat pahasti ruuhkautuneet, vaan se kattaa kaiken tarpeellisen hoidon päihde- ja mielenterveyspalveluista perusterveydenhoitoon. 

Yhtenä esimerkkinä on nostettava kouluterveydenhuolto, mistä,ei ole juurikaan puhuttu, vaikka se koskee suurta joukkoa lapsia, nuoria, perheitä ja työmäärän alle uupuvia ammattilaisia. 

Kouluterveydenhuollossa on noin kahden kuukauden mittainen tarkastusvelka. Myös akuutit tarpeet ovat jääneet monin osin hoitamatta. Ymmärrän hyvin sen johtuvan tilanteesta, mutta näin sen ei tulisi olla.

Perheneuvolan palveluihin pääsyn keskimääräinen jonotilanne on tällä hetkellä 53 päivää alueesta riippuen. Lasten ja nuorten psykiatrinen vastaanotto on ruuhkautunut jo ennen koronaa ja tämä kriisitila näkyy lastensuojelussa sijoitustarpeen lisääntymisenä ja kalliimpina sijoituksina. Sekä ennen kaikkea erityisen huonovointisina lapsina ja nuorina. Tämä syksy on näyttänyt hoitovajeen arvet, sekä perheiden ja opettajien väsymisen tilanteeseen.

On siis löydettävä toimenpiteitä, jotta nämä lakisääteiset oppilashuollon palvelut ja jatkohoito psykiatrialla saadaan toimiviksi ja vastaamaan tarpeita. Oikea-aikaisella hoitoonohjauksella ja palveluohjauksen kehittämisellä tämä on mahdolllista. Niin ja tarpeellisella määrällä ammattilaisia

Kun me pidämme hyvää huolta tulevaisuuden tekijöistä, lapsista ja nuorista, niin meille löytyy jatkossakin tekijöitä mm. terveydenhuollon osaajiksi. Tämä hyödyttää kaikkia ikäluokkia; ei anneta kenenkään tipahtaa vaan hoidetaan lakisääteiset palvelut kuntoon.

Taru Pätäri

Sd

Kaupunginvaltuutettu

Lähetetty iPadista

Lähetetty iPadista 

Tapaus Arkea

Arkean työntekijät ovat jo kaksi vuotta eläneet jatkuvassa epätietoisuudessa yt-neuvottelujen alla. 

Kaksi vuotta sitten konsernijaostossa käsiteltiin tes-vaihdossa. Sosialidemokraatit neuvottelivat jo silloin toisen vaihtoehdon eteen ja tuolloin päästiin sopimukseen paikallisten neuvottelujen alkamisesta. Sopu löytyi silloin siitä.   

Konsernijaosto sai taas tänä syksynä saman esityksen eteensä. Alusta saakka oli jo selvää, että poliittisten valtasuhteiden vaihtumisen jälkeen emme tulisi pelkällä kategorisella vastustamisella säilyttämään työpaikkoja. Emme myöskään nyt myöntyneet suoraan tes-vaihdokseen, vaan esitimme asioihin perehtymisen jälkeen, että lakisääteiset ruokapalvelut siirrettäisiin sidosyksikkötoiminnaksi ja markkinoille jääville aloille annetaan lupa lähteä neuvottelemaan mahdollisesta tes-vaihdoksesta.  

Ajatuksena tässä esityksessä on se, että näin turvataan se, että jatkossakin lapset saavat koulussa ruokaa ja keittiöhenkilökunnan työpaikat säilyvät. Ilman sidosyksikkönä toimimista ruokapalvelut olivat tulossa kilpailutukseen ja erittäin suurena ja todennäköisenä vaihtoehtona Arkea olisi hävinnyt ne jollekin toiselle toimijalle. Naapurikuntien kokemuksen jälkeen tämä ei ole ollut hyvä vaihtoehto. Keittiöhenkilökuntaa olisi irtisanottu ja ruokapalvelujen laatu heikentynyt.  

Markkinoille jäävät olisivat siivous ja kiinteistönhoito. Mahdollisissa neuvotteluissa myös paikallinen sopiminen on yksi vaihtoehto, ei pelkästään siirtyminen toiseen työehtosopimukseen. 

Ketään ei olla oltu siis arvottamassa, vaan tarkoituksena on ollut säilyttää työpaikat Turussa.   

Esityksemme puolesta äänestivät Vasemmisto ja Perussuomalaiset. Hävisimme sen pohjaesitykselle, mikä antoi luvan kaikkien alojen tes-vaihtoon. Tämän seurauksena JHL aloitti lakon, mikä on täysin ymmärrettävää. 

Me hävinneet puolueet päätimme, että emme voi jättää asiaa tähän ja lähdimme tahoillamme hakemaan muuta ratkaisua; joko valtuustokäsittely tai otto-oikeuden käyttäminen kaupunginhallituksessa.   

Perjantaina 19.11.21 päätimme, että esitämme otto-oikeuden käyttämistä konsernijaoston päätökseen, jotta se tulee uudelleen kh:n käsittelyyn. Tämän taustalla oli se, että oli ilmiselvää ettei meillä ollut varmuutta miten asiaan saataisiin muuten suotuisa ratkaisu, vaan häviäisimme taas äänestyksen kuten jaostossa kävi. Kh käsittely on myös nopeampi tie kuin valtuustokäsittely, tämä on kaikkien etu; niin työntekijöiden kuin kaupungin.   

Lakko ja poliittinen paine sai aikaan sen, että pormestari esitti myös otto-oikeuden käyttöä ja asia tulee päätettäväksi kaupunginhallitukseen 29.11.21 . Tämän hetkinen esitys mukailee meidän alkuperäistä esitystä.   On kysytty, miksi Sdp ei ole yhtä jyrkästi ottanut kantaa kuin esimerkiksi Vasemmistoliitto. Siihen on yksinkertaisesti syynä se, että sillä esityksellä emme tule äänestystä voittamaan ja työpaikat vaarantuvat.   

Turun Sdp on siis lähtenyt hakemaan neuvottelujen kautta vastuullista ratkaisua kaikkien kannalta. Emme lupaile liikoja, emmekä halua lähteä tietoisesti vaarantamaan niin lakisääteisiä palveluja kuin pienipalkkaisten työpaikkoja.

Nähtäväksi jää, voittaako tarkkaan tutkittu, neuvoteltu ja mietitty esitys

Talousarviokäsittelyn ryhmäpuheenvuoroni

 Turun SDP hyväksyy nyt käsittelyssä olevan ensi vuoden talousarvioesityksen.  

Talousarvion uusi toimintamalli herätti ryhmässä kysymyksiä ja paljon keskustelua. Jatkossa Turun SDP toivoo talousarvioprosessia kehitettävän niin, että kaikilla on paremmat mahdollisuudet perehtyä huolellisesti esitykseen riittävällä aikaikkunalla. Olemme kuitenkin toiveikkaita, sillä uusi malli hakee kaikkineen vielä uomiaan ja kaikkien yhteinen toive on saada prosessi toimivaksi.  

Lautakunnissa on esitetty tavoitteita, jotka ovat neuvotteluissa muutamien kompromissien kautta päätyneet tähän esityksessä olevaan malliin.  

Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että esityksessä satsataan hoitojonojen purkuun ja turkulaisten hyvinvointiin.   

Keskeistä näissä neuvotteluissa on ollut saada nopeita toimia kriisiytyneen hoitoon pääsyn parantamiseksi.   

Tähän talousarviossa nyt panostetaan, osoittamalla hyvinvoinnin palvelukokonaisuudelle tavoitteemme mukaisesti lisämäärärahoja hoitojonojen purkuun ja omalääkäri-järjestelmän käyttöönottoon. Lisäksi lääkäreille asetetaan väestövastuu, jotta jokaiselle löytyy tarvittava hoitoaika. Tämä oli SDP:n keskeinen vaalitavoite ja se nyt saavutettiin. 

 

Ryhmässä huolta ovat kasvatuksen ja opetuksen alueella herättäneet varhaiskasvatuslain muutokset ja sitä kautta pätevän henkilöstön riittävyys. Talousarvioneuvotteluissa kirjattiin, että vuoden 2022 aikana tehdään suunnitelma siitä, miten Turku vastaa uuden lain edellyttämiin henkilöstömitoitusten ja pätevyyksien muutoksiin. Lisäksi panostamme koronan aiheuttamien hyvinvointi- ja oppimisvajeiden paikkaamiseen.  

Ryhmä on myös tyytyväinen siihen, että Lausteen alueen kehittämisessä ja Karhunaukion koulun tarveselvityksessä tulee huomioida Skanssin monitoimitalon suunnittelun yhteydessä tehdyt selvitykset monipuolisista liikuntamahdollisuuksista. Lisäksi iloitsemme siitä, että samalla selvitetään Lausteen lähipalveluiden muu kokonaisuus.  

   

SDP:n tavoitteena olleet kaavoituksen, maankäytön ja rakennusluvituksen lisäresurssitarpeet tulevat talousarvion myötä huomioiduksi.   

Näin turvataan suotuisaa kaupunki- ja väestökehitystä sekä hankkeiden sujuvaa eteenpäin menoa.  

Investoinnit herättivät myös keskustelua ja niiden ajallinen hallinta ja toteutusharkinta on tärkeää ottaa huomioon tässä taloustilanteessa. Investoinnit tuovat toki työtä alueelle, mutta jokaisen kohdalla on pysähdyttävä ja tarkkaan harkita investoinnin ajallista tarpeellisuutta. Korjausvelkaa on jo tällä hetkellä riittävästi, kun kaupungin koulujen oppilaista liki 20% opiskelee väistötiloissa. 

 

Investoinneista SD- ryhmä katsoo, että Taito-kampus tulee toteuttaa ilman viivytyksiä ja samalla tulee huolehtia niin sanotun Kupittaan kannen toteutumisen turvaamisesta. Tätä edistää se, että hankesuunnitelma tuodaan päätettäväksi vuoden 2022 aikana.  

 

SDP on lisäksi esittänyt Lauttarannan kävely- ja pyöräilysillan kiirehtimistä niin, että hanke lisätään jo tämän valtuustokauden investointilistalle.  

 

Kuten jo mainitsin, niin taloustilanne keskusteluttaa kovin ryhmäämme. Toisaalta emme ole ainoana kaupunkina haastavan tilanteen edessä, sillä kulunut vuosi, kohta puolitoista on ollut täynnä epävarmuustekijöitä, emmekä vieläkään täysin tiedä miten korona tulee vaikuttamaan talouteemme. Oppimis- ja hoitovajeen paikkaus ei hoidu hetkessä, vaan tulee näkymään toiminnassamme vielä pitkään.  

 

Meistä on tärkeää, että talousarvion rinnalla tullaan kuljettamaan mukana jo edellisellä kaudella kirjattua sopeuttamisohjelmaa talouden tasapainottamiseksi. Sopeuttaminen ei tarkoita aina suoraan leikkausta jostain, vaan se on myös päällekkäisten toimintojen poistamista, toiminnan tehostamista ja resurssien uudelleenohjausta. 

Näin luodaan kestävää kaupunkikehitystä, mennään kohti hallittavaa taloutta ja ennen kaikkea meidän kaikkien turkulaisten hyvinvointia.  

Koulu on keskeinen toimija segregaation ehkäisyssä

Kai Sorto (ps)  kirjoittaa TS 9.10.21 huolestaan että maahanmuutto eriyttää koulut ja asuinalueet. Sorto näkee myös, että koulushoppailu lisääntyy viitaten juuri tehtyyn ratkaisuun, missä esitettiin uuden yhtenäiskoulun rakentamista Karhunaukiolle. 

Itse näen asian juuri toisin. Uusien palveluiden syntyminen ja aiempien pitäminen asuinalueiden lähellä on paras tapa ehkäistä segregaatiota. Kaavoitus ohjaa voimakkaasti rakentamista ja tässä vaiheessa on hyvä tehdä pitkänäköisiä ratkaisuja monimuotoisesta ja -puolisesta rakentamisesta. Kun asuinalueita kohdellaan tasa-arvoisina kehityskohteina, niin tällöin myös väestörakenne jakaantuu myös tasaisesti. 

Tällä hetkellä Turun koululaisista ja niiden henkilökunnasta on melkein 20% väistötiloissa ja siksi tarvitaan uusia, terveitä, tässä ajassa olevia tiloja. Tämä on merkittävä asia niin oppilasterveyden kuin henkilökunnan työhyvinvoinnin kannalta. Tilaelementtiratkaisut eivät ole paras ratkaisu pitkässä juoksussa. 

Karhunaukion oppilaaksiottoalue tullee olemaan Skanssi, Huhkola, Lauste ja Vaalan alue. Lisäksi oppilaita otettaisiin Pääskyvuorelta, Varissuolta, Itäharjulta, Vasaramästä sekä Kurjenmäestä. Kyseessä on jo olemassa oleva Itäinen yhteistyöalue. Ei ole siis kyse mistään uudesta aluejaosta.  Näillä alueilla ollaan joko väistötiloissa tai odotellaan vapautuvia tiloja, siksi uusi koulutalo on kaikille win-win-tilanne.  

Turku on päivittänyt alkuvuodesta 2021 oppilaaksioton perusteet ja lähikoulu on ensisijainen sijoituspaikka. Perusteet yhtenäistävät koulujen käytäntöjä ja takaavat kaikille lähikoulupaikan ja tukevat koulujen rehtoreita oppilaaksioton päätöksissä mm. estämään Sorton mainitsemaa koulushoppailua.  

Itse olen iloinen jokaisesta uudesta monitoimitalosta, jotka takaavat terveet tilat, hyvän oppimisympäristön ja pitävät alueet elinvoimaisina kaikki ikäryhmät huomioiden. 

Ajatuksia kevään ja kesän ajalta/Linkki kanavalle

Löydät ajatuksiani myös alla olevasta linkistä, minne pävittelen silloin tällöin videoita ajankohtaisista

asioista :)

https://www.youtube.com/channel/UC5eZW9qB7t0mpzP3jD3vBgA 

Etäopetus ei ole vielä tänäkään päivänä kaikille tasa-arvoista

Tatu Luoto kirjoittaa, HS 19.4.21, että lähiopetuksen rinnalla on ensi tilassa aloitettava kokeilu säännöllisen viikoittaisen etäopiskelun toteuttamiseksi. Kokeiluna se voi onnistuakin ja sen sisällä etäopiskelua on mahdollista kehittää. On hyvä, että innovoidaan uusia tapoja toimia.

On kuitenkin huomioitava, että etäopiskelu ei vielä tänä päivänä täytä yhdenvertaisuuden kriteerejä. Etäopetusjaksot ovat näyttäneet perheiden hyvin erilaiset lähtökohdat. Jokaisessa perheessä ei ole tarvittavia laitteita ja mikäli ne löytyy kunnan tarjoamana, niin ongelmia on ollut verkkoyhteyksissä. Kaikilla perheillä ei ole langattomia verkkoja tai sujuvia nettiliittymiä. Isossa perheessä perheen yhden aikuisen Prepaid-liittymän saldo hupenee nopeasti. Tämä on valitettavaa todellisuutta vielä tämänkin päivän maailmassa.  Toisen kymppi on toisen tonni.

Kaikissa perheissä ei ole aikuista,tai riittävää kielitaitoa, joka pystyisi auttamaan etätehtävissä tai teknisissä asioissa.

Haasteeksi etäopetusjaksoilla muodostui myös kouluruokailu, mikä on perusopetuslain mukainen oppilaan oikeus sekä ison joukon lapsia ja nuoria päivän yksi tärkeimmistä aterioista. 

Nämä asiat olisi siis huomioitava, mikäli etäopetuskokeluihin lähdetään. 

Suomessa on paljon perheitä, lapsia ja nuoria, joiden elämät ovat kaukana toisistaan Näiltä edellä mainituilta asioilta ei voi, eikä tule sulkea silmiä.

Taru Pätäri

peruskoulun rehtori

Turku

Arkean jatkuvat yt-neuvottelut

 Minulta on joskus kysytty, miksi puolustan niin voimakkaasti Arkean työntekijöitä, että eikö samat hommat hoidu muiltakin. Tähän on selvä syy. Olen työurani aikana kokenut ajan ennen yhtiöittämistä ja myös työskentelyn kiinteistönhoidosta vastaavan pörssiyhtiön kanssa. Kun koulun siivous ja kiinteistönhoito oli kaupungin omaa toimintaa, niin henkilökunta resurssia oli tarpeeksi ja kiinteistöt pysyivät kunnossa. Kovan kilpailutuksen myötä joka yhtiössä kaikki tehdään minimillä ja se näkyy mm. kiinteistöjen kunnossa. Koulu on toimintaympäristönä esimerkiksi aivan eri kuin jokin toimistorakennus. Tänäkin aamuna saan kiittää Arkean päivystävää kiinteistönhoitajaa. Työpaikalla oli ikkuna rikottu, mistä sivullinen ilmoitti. Ei tarvinnut jonotella päivystysnumeroon minuuttikaupalla ja hetken päästä tuli soitto päivystävältä jonka kanssa sovittiin speksit, mitä tehdään ja mitä käytävä tarkistamassa. Nämä henkilöt ovat työskennelleet kouluissa pitkään ja ymmärtävät puolesta sanasta. Yhtiöittämisestä ollaan oltu mukana, mutta itse ajattelen niin että on voitava tehdä korjausliikkeitä, jos homma ei toimi. Ymmärrän myös sen, että sen purku ei ole ongelmatonta ja yksinkertaista. On kuitenkin mietittävä asiaa laajemmin ja nähtävä mikä on tulevaisuuden kannalta kestävä ratkaisu mm. tilojen kunnossapidon kannalta.

https://www.ts.fi/lukijoilta/5284769/Arkean+jatkuvat+ytneuvottelut+eivat+ole+ratkaisu

Oppilaitosten koronavuosi; aina valmiina

 

Koronavuosi on ollut kaikille suomalaisille erikoista aikaa. Se on koskettanut meitä kaikkia jollain tapaa ja koettelee monia eri ammattikuntia.

Kouluista ja oppilaitoksista puhuttaessa pääpaino on ollut etäopetuksessa, mikä on ollutkin suurin mullistus. Koronatoimet ja aika näkyy tosin paljon muutenkin oppilaiden, mutta myös opettajien ja muun koulujen henkilökunnan, arjessa. Kritiikkiäkin on saatu, välillä aiheesta mutta ehkä myös tietämättömyydestä näiden ammattilaisten arjesta.

 

Opettajat ja ohjaajat ovat myös monen muun ammattikunnan kanssa jatkuvassa valmiustilassa valmiina muuttamaan käytäntöjä, kuulemaan uusimpia ohjeistuksia ja siirtymään etäopetukseen. Alalla on onneksi suuri ymmärrys siihen, että tilanne sen vaatii, vaikka se ei aina mieleistä olisikaan. 

 

Tyypillinen kuvaus tästä on esimerkiksi se, että sivistystoimen esimiehet saivat viestin perjantaina 19.3.21 klo 9.11 maskisuosituksen laajenemisesta koskemaan kaikkia luokka-asteita. Samana päivänä jo klo 9.45 kaikki kouluni opettajat olivat Teamsin äärellä kuulemassa yhtenäisiä ohjeita ja sopimassa yhteisiä käytäntöjä. 

 

Koulussa koko päivä hoidetaan työtehtävät maski kasvoilla, suunnitellaan mahdollisimman koronaturvallisia oppitunteja ja valvotaan niin sisällä kuin ulkona, että edes jonkinmoiset turvavälit toteutuisivat.

Nuo samat opettajat pitävät puhelimet auki viikonloppuisin, jotta he saavat ensi tilassa tiedon, mikäli rehtorin kautta tartuntataudeista tulee ilmoitus, että luokassa/ryhmässä on altistuminen ja on siirryttävä etäopetukseen. Tällaisessa tilanteessa ope ei katso viikonpäivää tai kellonaikaa, vaan aloittaa järjestelyt ja tiedottamisen heti. 

 

Kirjoituksen ei ole tarkoitus asettaa eri ammattikuntia vastakkain, vaan ainoastaan avata koulujen, varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten ja koko sivistystoimen arkea, mikä kestää tänä aikana lähes 24/7. 

Meillä on yhteinen tehtävä, kansallinen terveysturvallisuus. Onneksi meillä on nuo aina valmiina olevat kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset.

Kuntapolitiikan tosiasiat

 Kai Sorto kirjoittaa TS 6.3.21, että politiikassa tulee nojata tosiasioihin. Olen samaa mieltä ja siksi on tärkeää, että muutamia kirjoituksessa olevia asioita täsmennetään ja perustetaan asiat olemassa oleviin faktoihin.

Oppivelvollisuus uudistus kulkee nimellä laajennettu oppivelvollisuus. Asiantuntijoiden näkemyksiä ei ole sivuutettu, vaan päätös perustuu myös siihen että tutkitun tiedon mukaan pelkän peruskoulun varaisilla opinnoilla reilu 40% heistä jää työttömiksi.

Peruskoulun varaan jääneiden työllisyysaste on noin 25 % kun vastaavasti keskiasteen suorittaneilla se on n. 32%.
Tutkimusten mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen toiselle asteelle on arvioitu nostavan työllisyysastetta 4%.

Elpymispaketti on kaikkien 27 jäsenmaan yhteinen. Tämä eroaa finanssikriisin aikaisista tukipaketista siten, että silloin tuki kohdenettiin  yksittäisille euromaille. Avustusten ja lainojen suhde on nyt noin puolet ja puolet.

 Sorto esittää myös, että kunnat eivät ole irrallisia saarekkeita vaan ne linkittyvät valtakunnan politiikkaan. Toki näin pitääkin olla, mutta käytännön tasolla edellisten vuosien kaupunginhallitusten ja valtuustojen ja lautakuntien pöytäkirjoja lukiessa näkymä on kuntalaisen palveluissa, kaavoituksessa ja hyvinvoinnissa. Noissa pöytäkirjoissa ei näy yhtään päätöstä lain valmistelusta, rajaliikenteen rajoittamisesta, valtion talousarviosta päättämisestä tai kansainvälisten sopimusten valvomisesta, mitkä kuuluvat valtakunnan politiikkaan.  

Sen sijaan noista pöytäkirjoista voi tarkistaa, että on päätetty mm. kaavoitukseen liittyvistä asioista, kaupungin veroprosentista, päivähoitomaksuista, rakennusten korjaamisesta, terveyspalveluista ja monista muista meitä kaikkia kuntalaisia koskevista joka päiväisistä asioista.

 Kuntapäättäjän tulee olla sitoutunut lukemaan ja tutkimaan monenlaisia erilaisia asioita maanrakennuslaista hoitoviivemaksuihin. Pelkällä mutu-tiedolla, lööpeillä ja Sorton esittämillä toiveajatteluilla ei pärjää, jos haluaa oikeasti tehdä vastuullisia päätöksiä.

 

Taru Pätäri

kaupunginvaltuutettu, sd

Perhekeskusmalli tukemaan niin perheiden kuin viranomaisten arkea

Turun Sanomat uutisoi 1.3.2021 että Lounais-Suomen poliisin rikostorjuntalinja haluaa keskittää alueen kaikkien lapsirikosten tutkinnan samaan yksikköön.

Tämä olisi varmasti selkeä parannus niin asiakkaiden kuin viranomaisyhteistyön kannalta. Kuten artikkelissa todetaan, niin tämä keskittäminen poistaisi pallottelukulttuurin ja parantaisi eri viranomaistoimijoiden mahdollisuutta yhteistyöhön. Linjan johtaja Holstila toivoo myös vahvoja puuttumiskeinoja lastensuojeluun.

 

Näkökulma on tärkeä, mutta kaipaa tuekseen myös laajemman tavan toimia. Lapsirikosasioissa tarvitaan niin poliisin kuin sosiaalipuolen toimia. Yleensä yksi toimija ja tapaamiskerta ei riitä, sillä kyseessä on monesti pitkäaikainen prosessi kauaskantoisine vaikutuksineen. Apua ja ohjausta tarvitaan usein myös lähipiirissä.

 

Näihin kysymyksiin ratkaisuna voidaan ajatella olevan perhekeskustoimintamalli (TS 29.1.2021). Perhekeskuksen ideana on asiakaslähtöisyys ja joustavat palvelut, joita voidaan kohdentaa alueellisesti. Perhekeskus tuo yhteen eri viranomaistoimijat yhteisillä tietoalustoillaan, jolloin toiminta on horisontaalisesti selkeää.

 

Tällä hetkellä ongelmana ovat vaihtuvat toimijat, pitkät jonotusajat, värikkäät lastensuojelun ostopalvelut ja tiedonsiirron ongelmat. Tämä vaikeuttaa viranomaistyötä, kun tieto ei siirry ja asiakas, on se sitten lapsi, nuori tai perhe, jää tyhjän päälle ja/tai pääsee itse jättäytymään pois palveluista. Tosin on todettava, että Turussa on monta asiaa jo hyvin hoidettu: Ankkuripoliisin tavoittaa, sosiaalipäivystys toimii ja meillä on osaava sivistyspuolen kenttä kaikkineen.

 

Rakennus, missä on eri toimijoita ei vielä muodosta perhekeskusta vaan sen tekevät yhdessä palveluverkostona työskentelevät toimijat. Perhekeskusmallin sisällä voi olla useita eri toimijoita niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta ennaltaehkäisystä jälkihuoltoon, sivistystoimesta terveydenhoitoon saakka.  Kaikkien yhteisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyys ja joustavat nopeat prosessit.

Poliisin lapsirikosten yksikön kehittämisen rinnalla on vauhditettava perhekeskusten kehittämistä. 

 

Taru Pätäri

kuntavaaliehdokas, KM, peruskoulun rehtori, kaupunginvaltuutettu

Outi Kivinen 

kuntavaaliehdokas, VTM, sosiaalialan amk-opettaja (eläkkeellä)

Kristiina Hellstén

kuntavaaliehdokas, filosofian tohtori, kaupunginvaltuutettu