Jalkautuva ja verkostoituva moniammatillinen työ oppilaitoksissa

Turun Sanomat uutisoi 6.8.18 kaupungissa kesäkuussa tehdystä päätöksestä psykiatristen sairaanhoitajien jalkauttamisesta kouluihin.  Tämä oli erityisen hieno uutinen oppilaitosten kannalta, sillä nostimme asiaa koulupuolella esiin jo alkuvuodesta 2016 Kaste II –hankkeen loppuessa.

Kaste II- hanke oli sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma, jonka tarkoituksena on uudistaa ja johtaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa (STM 2014). Hankkeen tavoitteena on kehittää ja juurruttaa uudenlaisia tapoja palveluiden tuottamiseen.

Yhtenä näistä oli ohjelman sisällä toteutettu Jave –hanke ( jalkautuva ja verkostoituva oppilashuolto)  minkä pääasiallinen tarkoitus oli olla tukena ja linkkinä koulun, kodin, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Tässä mallissa psykiatrisen sairaanhoidon ammattilaiset olivat jalkautuneet kouluihin.

Turussa jave –toimintaan pääsi mukaan Puropellon yläkoulu.

Toiminnan tarkoituksena oli nuorten psyykkisten ongelmien varhaisempi tunnistaminen ja ennaltaehkäiseminen, nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon lähettämisen tarpeen väheneminen ja huostaanottojen tarpeen ennaltaehkäisy. Työ tehdään nuoren lähiympäristössä eli kotona ja koulussa, jotta kynnys sitoutua yhteistyöhön on mahdollisimman matala. Toiminta tuki myös koulujen moniammatillisuutta ja opettajien kasvatustyötä. Selkein onnistumisen mittari javessa oli kuitenkin se, että lähetteitä nuorten psykiatrian poliklinikalle tehtiin aiempaa vähemmän. Tästä syntyi niin taloudellista kuin psyykkistä etua niin kunnalle kuin yksilölle ja perheille

Opettajan koulutus tähtää aineen opettamiseen ja kasvatukseen, ei niinkään erityistarpeisiin, joihin tarvitaan sosiaali- ja terveyspuolen asiantuntijuutta. Opettajan tulee saada käyttää ammattitaitoansa siihen, mihin hän on kouluttautunut ja on oppilaan oikeus saada terveys- ja sosiaalipalveluja henkilöiltä, joilla on siihen asiaan pätevyys.

Koulun todellinen moniammatillisuus tarkoittaa sitä, että palvelut ovat koulussa, siellä missä lapset ja nuoret ovat. Palvelut tulee tuoda lähelle ja luopua pois lähettämisen kulttuurista, mikä on valitettavan usein yleinen toimintatapa.

Kun työ tulee lähelle nuorta ja perhettä, niin säästytään monelta välilliseltä kustannukselta. Verkostoituvan työn yhtenä puolestapuhujana on myös se, että näin perheet tavoitetaan ja nuorten tilanne kartoitetaan nopeammin. Kustannustehokkuuden lisäksi se on inhimillisempää, koska toiminta on keskitetympää eikä apua haeta usealta eri sektorilta useiden eri ihmisten kanssa. Verkostoituva työ tuo mukanaan jäsenneltyä toimintaa, minkä ensisijainen tavoite on saada apua perille riittävän nopeasti ja fokusoituneesti.

On hienoa, että kouluja ja nuoria kuunneltiin tässä asiassa.