Nuorten yhteiskuntatakuun merkitys ja haasteet

Vuonna 2011 peruskoulun päättäneitä nuoria oli koko maassa Tilastokeskuksen mukaan 63435, joista Varsinais-Suomessa 5326. Valtaosa nuorista lähtee jatko-opintoihin ja kykenee tekemään työhön ja koulutukseen liittyviä ratkaisuja itsenäisesti . Suurimmalla osalla perusopetuksen jälkeinen nivelvaihe sujuu hyvin, ja opinnot jatkuvat toisella asteella joko ammatillisen perustutkinnon tai lukion suorittamisella. Mutta aina ei kaikkien elämä mene kuin Strömsössa,: vuonna 2010 perusasteen päättäneistä 64 000 nuoresta jäi vaille toisen asteen tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa noin 5 000 nuorta. Heistä noin 3 500 nuorta ei saa opiskelupaikkaa yhteishaussa ja noin 1 500 nuorta ei hae lainkaan. Nämä noin 5000 nuorta tarvitsee yhteiskunnan apua tässä vaiheessa. Tuen tarve voi johtua monista eri syistä, esimerkiksi palvelujen toimimattomuudesta, nuoresta itsestään tai ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. On merkittävä saavutus, että hallitusohjelmaan on saatu sosialidemokraattien toimesta nuorten yhteistakuu. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Mallista syntyy toki kustannuksia, mutta pitkällä juoksulla saamme merkittäviä säätöjä, sillä kansantalouden osalta vaikutukset liittyvät sekä syrjäytymisen suoriin että välillisiin kustannuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yhden syrjäytyneen perustoimeentulon kustannukset 40 vuoden ajalta ovat noin 750 000 euroa. Lukuun ei sisälly muut mahdolliset sosiaalietuudet tai syrjäytymisen kustannukset, eivätkä yhteiskunnan menettämät verotulot ja työn tuottama arvonlisävero. Kuntatasolla on haastavaa saada tuki toteutumaan. Koska yhteiskuntatakuu on laissa, niin se on myös kunnan virkamiehille normi eli takuun on toteuduttava. Takuu parantaa ja mahdollistaa yhteistyötä eri hallintokuntien toimijoiden välillä. Turussa on jo aika hyvin onnistuttu luomaan rakenteita nuorten auttamiseksi. Ohjaamo- ja Koho-toiminta ovat merkittäviä tukitoimijoita nuorille, joiden suunta voi olla hetkellisesti hukassa. Onkin tärkeää, että em. kaltaisiin toimintoihin tulee ohjata resursseja ja luoda uusia toimivia malleja. Erityisesti toisen asteen opintojen ja sen jälkeiseen aikaan tulee kiinnittää huomiota, jotta keskeytysprosentti saadaan pienemmäksi ja valmistumisen jälkeen ei ole vaaraa pudota yhteiskunnan ulkopuolelle. Tärkeintä takuun toteutumisessa on kuitenkin inhimillinen puoli, se ettei yksikään jää ulkopuolelle, se että kaikilla on mahdollisuus.