Säästöjen todelliset vaikutukset perusopetukseen

Turun Sanomien mielipidepalstalla on käyty tärkeää keskustelua koulujen luokkakoosta ja säästöjen vaikutuksesta opetukseen käytettävien resurssien määrästä.

Perusopetuspäällikkö Outi Rinne avasi omassa kirjoituksessaan hyvin sitä, mitä luokkakoko oikeasti tarkoittaa varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan puheenjohtaja Harry Nordqvistin (KOK) (TS 12.1,12) esittämien desimaalilukujen takana. Orvokki –opettajan huoli (7.1.12) säästöjen vaikutuksesta opetukseen on todellinen.

On syytä avata mitä kasvatus- ja opetustoimelta vaadittava 2,8 miljoonan euron säästö tarkoittaa konk-reettisesti. Se ei ole todellakaan vain 2 oppilaan lisäys Nordqvistin esittämään desimaalilukuun, vaan se koskettaa koko perusopetusta kokonaisuudessaan pureutuen sen perustoimintojen rapauttamiseen.

Esimerkkinä voidaan mainita oma työpaikkani, reilu 400 oppilaan alakoulu, missä tulisi saada 6% sääs-tö aikaiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuo kuusi prosenttia koulun nykyisestä tuntikehyksestä on 37 tuntia pois opetuksesta.
1.luokalla minimituntimäärä on 19 tuntia eli tuo 37 tuntia on suhtee-sa iso säästömäärä.

Lisäksi tulemme hyvin todennäköisesti menettämään valtion myöntämän perusopetus pienemmäksi –rahoituksen, koska Turun kaupungilla ei ole osoittaa omaa prosenttiosuuttaan, mikä on tuen saamisen ehtona. Tänä vuonna tuo POP –rahoitus on ollut koulussamme suuruudeltaan 35 tuntia. Se on mahdollistanut sen, että koulussamme on erittäin toimivat samanaikaisopetusjärjestelyt, alkuopetuksen inklu-siivinen oppilaan tukimalli ja muita oppilaan tuen malleja jaettuine ryhmineen. Yhteensä koulu menet-täisi näillä näkymin siis 72 tuntia.

Nykyisten säästötavoitteiden valossa jakotunnit olisivat historiaa: alkuopetusluokilla ei enään olisi ryhmätunteja ja kielen opiskelu tapahtuisi suurissa ryhmissä. Jakotunnit olisivat mahdollisia ainoastaan tekstiili – ja teknisen työn tunneilla työsuojelumääräysten mukaisesti (16 oppilasta/ ryhmä).

Opetusryhmät suurenevat, oppilaan tuki heikkenee, Suomi toisena kielenä –opetus poistuisi, valinnaisen kielen ryhmiä ei voitaisi enää perustaa ja syntyisi laittomia tilanteita tukiopetustuntien jäädessä pois.

Lisäksi karsittavien listalla ovat kulttuuripolun rahoitus ja leirikoulujen lakkauttaminen. Opettajien virkoja koulustani vähenee näillä luvuilla 3-4 viran verran.

Jäjelle jääneillä resurseilla voidaan järjestää perusopetusta minimimitoituksella suurissa luokissa.

Vai laitettaisiinko edes osa valtuustosalin peruskorjaukseen varatusta 2 miljoonasta eurosta lasten ja nuorten hyväksi kasvatus – ja opetustoimen budjettiin? Nyt on arvovalintojen aika.