Olen nähnyt viimeisen 2 viikon aikana 4 eri näytelmää ja tajusin että kaikessa erilaisuudessaan jokaisessa niissä on sama teema; halu hyvään, oikeudenmukaiseen elämään, maailmaan missä tärkeintä on yhteisöllisyys ja toisen ihmisen kunnioittaminen.

Teatterilla on siis oma vahva paikkansa, niin kuin kaikella taiteella, yhteiskunnan kommentoijana. Osa teksteistä on ollut hyvinkin kevyen tuntuisia päällisin puolin, mutta kaikesta löytyy syvällisempi ajatus maailman menosta. Kukaan meistä ei selviä yksin, tarvitsemme toisiamme. Ollaan hyviä toisillemme....