Asuinalueiden segregaatio, eriarvoistuminen, on monen
yhtälön summa. Yhtenä suurena tekijänä on liian yksipuolinen asukasrakenne ja
asuntojen hallintamuoto. Asumisen kulurakenteet ovat myös alueittain hyvin
eritasoisia ja asuntotuotanto on keskittynyt enimmäkseen tietyn kokoisiin
asuntoihin, mikä rajoittaa monipuolisen asukasrakenteen syntymistä. On
kuitenkin hyvä huomioida myös median ja mielikuvien vaikutus eri asuinalueiden
houkuttelevuuteen. Aina nuo mielikuvat eivät kuitenkaan ole totuudenmukaisia,
mutta valitettavan tiukassa ihmisten mielissä.
Meillä Turussa yhtenä esimerkkinä on Pansio-Perno –alue,
mistä uutisointi on lähinnä negatiivista. Alueella on kuitenkin hyvin
monimuotoista asumista ja ihmisten ikärakenne sekä sosioekonomiset taustat ovat
hyvin monipuolisia. Alueelta löytyy useita eri talotyyppejä kerrostaloista
rivitaloihin ja jo kulttuurihistoriallisesti merkittävä omakotitaloalue. Pansio-Pernosta
löytyy niin vuokra-kuin omistusasuntoja. Alueella on hyvät palvelut niin kirjastoineen
kuin terveydenhoitopalveluineen ja julkinen liikenne toimii. Tonttimaata
riittäisi uusille omakoti- ja rivitaloasunnoille peruskorjattavien
kerrostalojen rinnalle.
Jotta tämä mielikuva, niin Pansio-Pernon , kuin muidenkin
lähiöiden kohdalla saadaan murrettua, niin lähiöitä tulee kehittää osana kaupunkikokonaisuutta,
ei ainoastaan erillisinä saarekkeina.
Saareke –ajatuksen ongelma on se, että lähiön ympäristön
kaavoitus menee usein teollisuuden ehdoilla ja alue ympäröidään muulla kuin asuntotuotannolla.
Tämä taas aiheuttaa negatiivisen mielikuvan alueesta piippujen varjossa.
On nähtävä alueen mahdollisuudet. Asemakaavaa voidaan
muuttaa alueiden tarpeiden muuttuessa. Tulevaisuuden tavoitteena voisi olla
merellinen Pansio; onhan vastarannallakin avointa rantaviivaa ja arvoasuntoja.
Alueiden segregaatiokehitys on mahdollista pysäyttää. Kaavoituksessa
on huomioitava koko kaupunkikuvan kokonaisuus, Monipuoliseen asumisrakenteeseen
tarvitaan riittävästi tonttimaata kohtuuhintaisille omistus –ja vuokra-asunnoille.
Kun kunnalla on laaja maanomistus, niin tällöin kunnan asema on vahvempi kiinteistömarkkinoilla
ja asuntotuotannon ohjaaminen on helpompaa.
