Miljonäärin kyyneleet

Onvestin tj Maarit Toivanen-Koivisto ilmoitti syntymäpäivähaastattelussaan Helsingin Sanomissa muuttavansa kirjat Portugaliin Suomen perintöverotuksen vuoksi. Tämä aiheutti suurta tunneryöppyä sosiaalisessa mediassa. Twitter täyttyi niin puolesta kuin vastaan kommenteista. Muutama asiallinen kommentti löytyy onneksi perinteisistä viestintävälineistä. Esimerkiksi valtiovarainministeri Antti Rinne kommentoi, että "yritysten perintöverotukseen kohdistuu jo merkittäviä huojennuksia. Yksi niistä on maksuaikahuojennus, jolla perintöveron maksuaikaa voi venyttää viiteen vuoteen. Perinnöksi jätettyjä tuotannollisia yrityksiä tai maatiloja koskee myös maksuunpanohuojennus, joka tarkoittaa sitä, että verotus kohdistuu vain 40 prosenttiin perityn maatila- tai yritysvarallisuuden arvosta." Rinne tunnistaa kuitenkin ongelmakohdat ja esittää maksuhuojennuksen pidentämistä seitsämään vuoteen. Kerätyillä veroilla on katettu myös miljonäärin käyttämät liikennejärjestelyt, lasten ja oma koulutus, kouluterveydenhoito,kunnallistekniikka jnejne. Vaihtoehtona on julkisten palvelujen karsiminen, mikä tulisi myös ressukka-miljonäärille takuuvarmasti kalliimmaksi. Suurella osalla kommentoijista tuntuu olevan kadoksissa ymmärrys siitä, mitä kaikkea kerätyillä veroilla saa vastineeksi. Kadoksissa on myös kohtuullisuuden ymmärrys. Jos miljonääri maksaa sadastatuhannesta eurosta kuukaudessa 30 pinnaa veroja, niin hänelle jää vielä 70 000 euroa. Kun hiukan keskituloistakin paremmin ansaitseva, esim bruttona 4400 euroa, maksaa ansiotuloistaan tuon saman sisältäen esimerkiksi sijoitusasunnon päomaveron, niin hänen ansionsa ovat ovat 96% pienemmät kuin tuo 70 000e eli nettona noin 2700 euroa. Tuo keskituloinen pärjää sillä kuitenkin ihan ok. Entäs sitten ne 1900e/kktai alle ansaitsevat, jotka maksavat myös ansioveroja. Kun asiaa tarkastelee näillä realiteeteilla, niin on täysin pöyristyttävää, että miljonääri itkee verotustaan. Kunnioitan menestymistä eikä siitä ole syytä rangaista, mutta on yksinkertaisesti naurettavaa valittaa jos tilillä makaa useita satoja miljoonia.

Homeen viemät koulut

Olen onnekseni saanut työskennellä kouluissa, missä ei ole ollut sisäilmaongelmia. Valitettevan moni opekolleega sekä koulujen muu henkilökunta ja oppilaat ovat kuitenkin joutuneet altistumaan sisäilmaongelmille ja sitä kautta useille sairauksille. Tätä tapahtuu toki muissakin ammattiryhmissä, mutta olin tänään kokouksessa missä koulujen asiat taas konkretisoituivat. Ikävin puoli on tietenkin se, että ihminen voi sairastua homeen vuoksi krooniseen elinikäiseen sairauteen. Syynä vain ja ainoastaan huono rakentaminen ja tilojen puutteellinen hoito. Näillä homekouluilla on myös muita kerrannaisvaikutuksia. Elämme Turun kouluissa kokonaisbudjetissa eli rehtori saa järjestää opetuksen parhaalla katsomallaan tavalla koulun budjetin puiteissa. Tai sen budjetin mikä jää kiinteistökulujen ja it -laitteiden yms jälkeen käytettäväksi. Tähän mennessä koulutiojen vuokrissa ei ole kompensoitu näitä homeongelmia tai puutteellista hoitoa. Vuokra on sama on seinät kuivat tai läpimärät. Viimeisimpänä esimerkkinä sivistystoimi maksaa kolmen kuukauden vuokraa tilasta, mikä on käyttökiellossa. Otetaan kuvitteellinen esimerkki, jolloin koulussa alkaa keväällä sairasteluputki. Kuusi kymmenestä opettajasta ovat erilaisten hengitys-, ääni -ja silmäongelmien vuoksi useita päiviä, jopa viikkoja sairaslomalla. Puhumattakaan oppilaista. Koulussa on runsaasti sijaisia ja sijaispalkat menevät koulun budjetista, mihin rehtori on laskenut arviolta tietyn summan. Rehtori ei ole voinut olla tietoinen kiinteistön ongelmista, koska on pedagogi ja hallinnon tuntija, ei rakennusinsinööri. Kevään budjetista menee sijaiskuluja koko vuoden verran yllättävien sisäilmaongelmien vuoksi. Vaikka kouluvuosi kulkee lukuvuosittain, niin koulun budjetti suunnitellaan kalenterivuodeksi. Koska kevät on syönyt jo sijaiskulut, niin se tarkoittaa sitä että syksyllä on vhähemmän rahaa käytettävissä puolen vuoden sijaiskulujen verran ja siihen tarvitaan ainakin toinen mokoma lisää. Tämä tarkoittaa käytännössä siis sitä, että esimerkiksi määräaikaisten opettajien sopimksia ei ole varaa uusia. Laitetaan siis kaksi opettajaa kilometritehtaalle. Tämä taas tarkoittaa luokkien yhdistämistä eli suuria luokkakokoja. Toinen vaihtoehto on se, että koulussa ei käytetä sijaisi ollenkaan, vaan pidetään laitonta tilaa yllä ja hoidellaan kaikki sijaisuudet oman viran ohella. Rehtori sitten kirjoittelee aluehallintovirastoon selvityksiä asiasta ja pahimmassa tapauksessa istuu käräjillä asioita selvittämässä. Huono rakentaminen voi siis viedä opettajalta terveyden ja työt sekä oppilailta oikeuden asianmukaiseen opetukseen sekä rehtorin oikeusturvan.